Onko väitöskirjantekijä opiskelija?

Monet yliopistot ovat viime vuosina linjanneet käyttävänsä jatkossa väitöstutkimusta tekevistä tutkijoistaan yhtenäistä nimikettä väitöskirjatutkia. Tässä kirjoituksessa kerron, miksi väitöskirjantekijästä käytettävällä nimikkeellä on väliä, ja onko väitöskirjantekijä opiskelija.

Aiemmin väitöskirjantekijöihin viittaavien nimikkeiden kirjo oli melkoinen. Väitöstutkimusta tekeviin tutkijoihin viitattiin ainakin nimikkeillä jatko-opiskelija, väitöskirjatutkija, apurahatutkija, nuorempi tutkija, tohtorikoulutettava ja projektitutkija. Eri nimikkeiden merkityksestä ole kertonut tässä kirjoituksessa.

Nimikkeiden käyttöön liittyvä muutos on tapahtunut vähitellen noin viimeisen kahdeksan vuoden sisällä eli se on vielä melko tuore, minkä vuoksi väitöskirjatutkijan ohella myös muihin nimityksiin törmää vielä toisinaan erinäisissä yhteyksissä. Kaikki yliopistot eivät myöskään ole ottaneet yhtenäistä nimikettä käyttöön, ja niissä nimikekäytännöt saattavat edelleen olla hyvinkin kirjavat. Myös yliopiston käytävillä kuulee vielä toisinaan käytettävän myös käytöstä poistuneita nimikkeitä. Yhtenäisen nimikekäytännön juurtuminen ottaa aikansa.

Miksi yhtenäisen nimikkeen käyttäminen on niin iso juttu?

Miksi yhtenäisen nimikkeen käyttö on sitten niin iso asia, että siitä pitää tehdä oma blogikirjoituksensa? Eikö tärkeämpää ole se, mitä tekee kuin se, millä nimikkeellä kutsutaan? Onhan se toki näinkin. Tutkijaksi ei tulla itseään tutkijaksi tituleeraamalla vaan tekemällä tutkimusta. Jotain yhtenäisen nimikkeen merkityksestä kertoo kuitenkin jo sekin, että myös Tieteentekijät on suosittanut yhtenäisen väitöskirjatutkijan nimikkeen käyttöönottoa.

Keskeisimpiä keskustelussa nostettuja perusteita yhtenäisen nimikkeen käytölle ovat:

• Nimike kuvaa tutkijanuran vaihetta: väitöskirjatutkija on tutkija, joka tekee väitöstutkimusta eli on tutkijanuramallin ensimmäisellä portaalla. Tutkijanuramallissa kuvataan tutkijan urakehitystä neljän portaan avulla. Ylimmällä eli neljännellä portaalla ovat professorit ja tutkimusjohtajat.

• Väitöskirjatutkijan nimike sisältää sanan tutkija, joka osoittaa arvostusta tutkijan ammattitaidolle. Kuten Tieteentekijöiden yllä linkatussa suosituksessa todetaan, myös uran alussa oleva tutkija on tutkija.

• Yhtenäinen nimike asettaa kaikki väitöstutkimusta tekevät yhdenvertaiseen asemaan akateemisen yhteisön jäseninä. Vaihtelevat nimikkeet loivat tarpeetonta erottelua, koska osa nimikkeistä määräytyy tutkimustyön rahoituksen mukaan: esimerkiksi tohtorikoulutettava viittaa yliopistoon työsuhteessa olevaan väitöskirjantekijään. On myös tavallista, että rahoitusmuoto vaihtelee väitöskirjaprosessin aikana, jolloin myös nimike saattoi muuttua moneenkin kertaan.

• Nimike voi vaikuttaa ihmisen ammatilliseen identiteettiin. Nimikkeiden luoma erottelu sulki esimerkiksi rahoituskausien välissä olevat väitöskirjantekijät tutkijayhteisön ulkopuolelle “alentamalla” heidät opiskelijoiksi. Nimikkeiden moninaisuus ja vaihtuvuus saattoi aiheuttaa myös hämmennystä: kun oma asema on itsellekin epäselvä, se vaikuttaa myös siihen, kuinka itseensä ja omaan tekemiseensä suhtautuu.

• Selkeät tehtävänimikkeet signaloivat myös yliopiston ulkopuolelle selkeämmin, mistä tohtorintutkinnon suorittamisessa on kyse. Vaikka yliopistossa vilisevät tehtävänimikkeet ovat akateemisen yhteisön jäsenille selviä, muille ne saattavat olla täysin vieraita. Tohtorintutkinnon suorittaminen rinnastetaan usein julkisessakin keskustelussa samankaltaiseksi opiskeluksi kuin alempien yliopistotutkintojen suorittaminenkin on. Jos olet kiinnostunut yliopiston tutkimus- ja opetushenkilöstön nimikkeistä laajemminkin, niitä avataan tässä Politiikasta-lehden kirjoituksessa.

Toki yhtenäisen nimikkeen käyttöön liittyy myös varjopuolia. Kaikki eivät välttämättä koe väitöskirjatutkijan nimikettä omakseen. Esimerkiksi työn ohessa väitöskirjaa tekevät henkilöt, jotka eivät tavoittele tutkijan uraa tohtorintutkinnon suoritettuaan, saattavat kokea väitöskirjatutkijan nimikkeeseen liittyvän tutkijuuden painottamisen itselleen vieraaksi.

Miksi väitöskirjatutkija ei ole opiskelija?

On totta, että tohtorintutkintoon kuuluu myös jatko-opintosuorituksia. Siinä mielessä väitöskirjatutkija on myös opiskelija. Opintojen osuus on kuitenkin vain murto-osa tutkinnon kokonaisuudesta. Pääosan ajasta väitöskirjatutkijat käyttävät itsenäistä tutkimustyötä tehden ja siihen liittyviä tutkijataitoja kehittäen. Väitöstutkimuksen tekeminen on oikeaa työtä, minkä vuoksi väitöskirjatutkija saattaa kokea sen rinnastamisen opiskeluun oman työnsä vähättelemiseksi. Tähän liittyvät myös kyselyt siitä, koska aiot saada koulun loppuun ja mennä töihin.

Jos väitöskirjantekijöistä puhutaan opiskelijoina, prosessin aikana hankittu vuosien työkokemus saatetaan akateemisen maailman ulkopuolella sivuuttaa täysin. Tähän voi törmätä esimerkiksi työnhaussa, jos työnhakijan työkokemusta ei tunnisteta tai se jätetään huomiotta. Tohtorintutkinnon rinnastaminen opiskeluun saattaa heittää kapuloita rattaisiin myös esimerkiksi lainaneuvotteluissa.

Tässä muutamia ajatuksia siitä, miksi väitöskirjantekijästä käytettävällä nimikkeellä on väliä ja onko väitöskirjantekijä opiskelija.

Mitä ajatuksia yhtenäinen nimikekäytäntö sinussa herättää?

Jos kirjoitus oli sinusta hyödyllinen, jaathan sen eteenpäin somessa.