Mitä on tutkimusetiikka ja miksi se on tärkeää?

Tieteellistä tutkimusta tulee tehdä hyviä tieteellisiä käytäntöjä (research integrity) ja tutkimuseettisiä periaatteita (research ethics) noudattaen. Tässä kirjoituksessa kerron, mitä on tutkimusetiikka ja miksi sen noudattaminen tieteellisessä tutkimuksessa on tärkeää.

Tutkimusetiikka on osa vastuullista tiedettä ja kattaa koko tutkimusprosessin tutkimusaiheeseen liittyvistä kysymyksistä, menetelmiin, aineistoon ja tutkimustoimintaan. Ensisijaisesti jokainen tutkija on itse vastuussa hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta.

Hyvää tieteellistä käytäntöä Suomessa linjaa Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK), joka on opetus- ja kulttuuriministeriön yhteydessä toimiva asiantuntijaelin. Neuvottelukunnan tehtävä on käsitellä tieteelliseen tutkimukseen liittyviä eettisiä kysymyksiä, edistää tutkimusetiikkaa Suomessa ja laatia hyvää tieteellistä käytäntöä koskevia ohjeistuksia.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta toimii yhteistyössä suomalaisen tiede- ja tutkimusyhteisön kanssa, joka ovat sitoutuneet noudattamaan TENKin antamia hyvän tieteellisen käytännön ohjeistuksia. Ensisijaisesti hyvän tieteellisen käytännön edistämistehtävä kuuluvat kuitenkin tieteellistä tutkimusta harjoittaville organisaatioille kuten yliopistoille ja tutkimuslaitoksille. Yliopistot ovat velvollisia noudattamaan eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä jo yliopistolainkin nojalla (558/2009, 2.2 §).

Lista TENKin ohjeista löytyy neuvottelukunnan verkkosivulta. Ohjeet koskevat Suomessa tehtävää tutkimusta, mutta velvoittavat suomalaisissa tutkimusorganisaatioissa työskenteleviä tutkijoita myös ulkomailla tehtävässä työssä. Kansallisten ohjeiden lisäksi on olemassa myös ylikansallista ohjeistusta kuten EU:lta rahoitusta saaneissa projekteissa noudatettavat ohjeet (The European Code of Conduct for Research Integrity, the ALLEA code).

TENKin ohjeistukset ovat yleistasoisia. Joillakin tieteenaloilla on omia tutkimuseettisiä toimielimiä, jotka antavat kyseistä tieteenalaa koskevia yksityiskohtaisempia ohjeita. Tällaisia toimielimiä ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta (ETENE) ja lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta (Tukija).

Ohje hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja sen loukkausepäilyjen käsittelemisestä

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeista keskeinen on hyvää tieteellistä käytäntöä ja sen loukkausepäilyjen käsittelemistä Suomessa koskeva ohje eli ns. HTK-ohje, joka on päivitetty viimeksi keväällä 2023. HTK-ohjetta sovelletaan laajasti kaikkeen tieteelliseen toimintaan. Ohjeen sivulla 9 sen soveltamisalaksi on määritelty kaikki tieteellinen, taiteellinen ja muu tutkimustoiminta sekä ammattikorkeakoulujen tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) hankkeet ja näihin liittyvät toiminnot.

HTK-ohjeessa määritellään hyvän tieteellisen käytännön perusperiaatteet. Niitä ovat luotettavuus, rehellisyys, arvostus ja vastuunkanto. Lisäksi tulee noudattaa hyviä tieteellisiä menettelytapoja eri tieteellisen toiminnan alueilla kuten tutkimusaineistojen käsittely ja hallinta, yhteistyö ja tekijyys.

Vilppi ja piittaamattomuus

HTK-ohjeessa käsitellään hyvän tieteellisen käytännön vastaista toimintaa, joka voi olla hyvän tieteellisen käytännön perusperiaatteita rikkovaa ja tieteellisen toiminnan laatua, uskottavuutta, tekijyyttä tai yhteistyötä vahingoittavaa toimintaa (HTK-ohje, s. 15).

Ohjeessa hyvän tieteellisen käytännön vastainen toiminta on jaoteltu kahteen kategoriaan, jotka ovat vilppi tieteellisessä toiminnassa ja piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä.

Vilpillä tarkoitetaan tutkitun tiedon vääristämistä. Vilpilliseksi toiminnaksi luetaan tekaistujen havaintojen, aineistojen tai tulosten esittäminen, perusteeton tutkimustiedon muuntelu sekä plagiointi eli toisen tekemän työn käyttäminen ilman lupaa tai viittausta. Plagiointia on myös itsensä plagiointi eli se, että julkaisee omia tuloksiaan useaan kertaan näennäisesti uusina, ilman viittauksia alkuperäiseen julkaisuun. Oman tekstin hyödyntäminen on siis sallittua, mutta viittaukset pitää olla kunnossa.

Piittaamattomuudella hyvästä tieteellisestä käytännöstä viitataan hyvän tieteellisen käytännön vastaiseen toimintaan, joka jää vilpin määritelmän ulkopuolelle. Piittaamattomuutta voi olla vaikkapa tutkimuslupien pyytämättä jättäminen, tutkimustulosten puutteellinen dokumentointi tai vertaisarviointiprosessin luottamuksellisuuden rikkominen. Piittaamattomuuden vakavuus arvioidaan tapauskohtaisesti. (HTK-ohje, s. 17–18.)

Loukkausepäilyjen käsittelyprosessi

HTK-ohjeessa kuvataan myös hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyjen käsittelyprosessin vaiheet, joita ovat vireillepano, esiselvitys ja varsinainen tutkinta. Tutkimusorganisaation tulee raportoida tutkimuseettiselleneuvottelukunnalle esiselvityksen käynnistämisestä. Jos prosessissa päädytään siihen, että kyseessä on hyvän tieteellisen käytännön loukkaus, tulee seurausten olla ohjeen mukaan oikeudenmukaisia suhteessa todetun loukkauksen vakavuuteen. Seurauksia voivat olla paitsi maineen menetys myös tutkimusrahoituksen saamisen vaikeutuminen sekä työoikeudelliset sanktiot kuten huomautus.

Tieteelliseen tutkimukseen kohdistuvien hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyjen käsitteleminen kuuluu tutkimusorganisaatiolle. Jos prosessin osapuoli on tyytymätön prosessiin tai sen lopputulokseen, on hänen kuitenkin mahdollista pyytää asiasta lausuntoa tutkimuseettiseltä neuvottelukunnalta. En mene prosessin vaiheisiin tässä yhteydessä sen tarkemmin. Asiasta kiinnostuneet voivat perehtyä siihen tarkemmin HTK-ohjeesta.

Muut ohjeet ja suositukset

HTK-ohjetta täydentävät TENKin muut ohjeet ja suositukset kuten Ihmistieteiden eettistä ennakkoarviointia koskeva ohjeistus. Jos teet lääketieteellistä tutkimusta, sitä koskevasta ennakkoarvioinnista on säädetty laissa (488/1999). Jos tutkimuksesi kohdistuu ihmisiin tai heidän toimintaansa, tulee sinun ennen tutkimuksen aloittamista selvittää, tarvitseeko tutkimuksestasi pyytää eettinen ennakkoarviointi. Arvioinnissa punnitaan suunnitteilla olevaan tutkimukseen osallistumiseen liittyviä riskejä ja mahdollisesti siitä koituvia haittoja suhteessa tutkimuksella tavoiteltavaan tietoarvoon. Tutkimuseettisiä kysymyksiä tulee myös käsitellä tutkimussuunnitelmassa.

Luitko jo tämän? Mikä on tutkimussuunnitelma ja miten se tehdään?

Eettinen ennakkoarviointi tehdään siis aina ennen tutkimuksen aloittamista ja sitä pyydetään oman tutkimusorganisaation ihmistieteiden eettiseltä toimikunnalta. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan eettistä ennakkoarviointia koskevasta ohjeesta löydät suuntaviivoja sille, koska ennakkoarviointi tulee pyytää. Esimerkiksi, jos tutkittavan fyysiseen koskemattomuuteen puututaan tai hänelle esitetään poikkeuksellisen voimakkaita ärsykkeitä, tulee ennakkoarvio aina pyytää. Myös jos teet tutkimusta, joka kohdistuu lapsiin tai kysymyksesi ovat arkaluonteisia, on ennakkoarviointi usein pyydettävä.

Tekoäly tutkimusetiikan haastajana?

Mitä sitten on tutkimusetiikka tutkimuksessa, jossa on hyödynnetty tekoälyä? Erilaiset tekoälyyn pohjautuvat työkalut ovat kasvattaneet suosiotaan hyvin nopeasti viime aikoina, mikä on nostanut keskusteluun myös tekoälyn hyödyntämiseen liittyviä tutkimuseettisiä kysymyksiä. Tekoälyn kohdalla voidaan arvioida sekä sen avulla tuotettujen tutkimustulosten eettisyyttä että tekoälyyn pohjautuvien työkalujen eettistä hyödyntämistä tutkimusta tehdessä.

Esimerkiksi TENK ei ole ainakaan vielä laatinut yleistä ohjeistusta tekoälyyn pohjautuvien työkalujen hyödyntämisestä tutkimuksessa. Toisaalta HTK-ohjeen hyvän tieteellisen käytännön periaatteet on otettava huomioon myös tekoälyyn pohjautuvia työkaluja hyödynnettäessä. Tutkimusorganisaatioilla ja tiedekunnilla on jonkin verran omia, tekoälyn hyödyntämistä tutkimuksessa koskevia linjauksia, joissa vaikutetaan nostettavan esille hyvin samankaltaisia asioita.

Keskeisiä linjauksissa nostettuja näkökohtia ovat muun muassa:

tekoälyn käytön kuvaaminen tutkimuksessa toistettavuuden mahdollistamiseksi
henkilötietojen suojan ja salassapitokysymysten huomiointi tekoälyä käytettäessä
tekijänoikeuskysymysten huomiointi tekoälyä käytettäessä
varovaisuus julkaisemattomien tutkimusten lataamisessa tekoälysovellukseen uudelleen käytön estämiseksi

Miksi tutkimusetiikka on tärkeää?

Tutkimuseettisten kysymysten huomioiminen ja hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen ovat edellytyksiä tieteellisen tutkimuksen uskottavuudelle. Ne vaikuttavat myös tutkimuksen saamaan yhteiskunnalliseen luottamukseen. Tutkimuseettisten menettelytapojen noudattaminen suojelee tutkittavia. Lisäksi se on myös tutkijan etu: jokainen saa kunnian tekemästään työstä.

Jos tutkimusetiikkaan liittyvät kysymykset tuntuvat hankalilta, kannattaa jutella niistä oman ohjaajan kanssa. Lisäksi tutkimusorganisaatioissa tulee olla tutkimuseettisistä kysymyksistä vastaavia henkilöiltä. Myös heidän puoleensa voit kääntyä, jos sinulla on tutkimusetiikkaa koskevia kysymyksiä tai tarvitset esimerkiksi neuvoa hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyyn liittyen. Tukihenkilöiden tehtävä ei ole tutkia tapauksia, mutta heidän kanssaan voit käydä tilanteita läpi ja saada hieltä puolueetonta neuvontaa.

Mitä on tutkimusetiikka ja miksi se on tärkeää?