Mihin tohtori työllistyy?

Tohtorien työllistymisestä ja työttömyydestä puhutaan aika ajoin mediassa. Pääosalla väestöstä elinkulujen kattaminen edellyttää jonkinlaista tulovirtaa, minkä vuoksi työllisyysnäkymille on hyvä uhrata muutama ajatus myös ennen väitöskirjaprojektin aloittamista. Tässä kirjoituksessa kerron kannattaako tohtorintutkinto työllistymisen näkökulmasta, ja mihin tohtori työllistyy.

Työllisyysnäkymien pohtiminen liittyy myös laajemmin pohdintaan siitä, mitä väitöskirjan kirjoittamiselta ja tohtorin tutkinnolta haluaa. Toisin kuin ehkä joskus ennen tohtorintutkinto ei enää nykyisin takaa työpaikkaa yliopistolta tai mistään muualtakaan. Tohtorintutkinto ei ole enää avain onneen tai edes työpaikkaan siinäkään mielessä, että korkeakoulutetuista tohtorit työllistyvät enää toiseksi parhaiten. Vuoteen 2015 asti tohtorien työllisyysaste oli vuosi valmistumisen jälkeen korkeampi kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla, mutta vuodesta 2016 alkaen tilanne on kääntynyt toisin päin. Aika ajoin uutisoidaankin pettyneistä tohtoreista, jotka tutkinnon pakettiin saatuaan toteavat omalla alallaan tarjolla olevan työn olevan vain määräaikaista silppua, jos sitäkään, ja vaihtavat alaa.

Suoritetut tutkinnot ja kasvava työttömyysprosentti

Suoritettujen tohtorintutkintojen määrä on noussut erityisesti 2000-luvun aikana. Tilastokeskuksen yliopisto-opiskelijat ja tutkinnot kokoavan tilaston mukaan vuonna 2001 tohtorin tutkinnon suoritti 1206 henkilöä ja vuonna 2022 1625 henkilöä. Tohtorin tutkinnon suorittaneiden määrä on viime vuosina pudonnut hieman huippuvuosista 2014–2016, jolloin tutkinnon on suorittanut vuosittain lähes 1900 henkilöä. Myös vuonna 2020 uusien tohtoreiden määrä ylitti 1800 henkilön rajan. Joka tapauksessa tohtorintutkintoja suoritetaan edelleen selkeästi enemmän kuin vuosituhannen alussa.

Samaan aikaan suoritettujen tutkintojen kanssa on kasvanut myös tohtoreiden työttömyys. Kun vuonna 2007 tohtoreista oli työttömänä 3 %, vuonna 2017 luku oli jo 8 %. Vuosien 2007–2021 välillä tohtorien työttömyysprosentti on ollut keskimäärin 4,7 %. Lokakuussa 2023 työttömiä tohtoreita oli Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan 1332. Vuodentakaiseen verrattuna työttömien tohtorien lukumäärä oli kasvanut 9,6 %.

Mihin tohtori työllistyy?

Valmistuvien tohtorien määrä on nykyisin sen verran suuri, että yliopistoilla tai tutkimuslaitoksilla ei ole mahdollisuuksia työllistää kaikkia. Akateeminen ura yliopistossa tai tutkimuslaitoksissa ei kaikkia edes houkuta. Nykyaikana työelämä on muutenkin lyhytjänteisempää, mikä näkyy myös tohtorien työuralla. Vaikka vakituinen työsuhde on edelleen se normi, josta vain erityisistä syistä voidaan työsopimuksessa poiketa, on asiantuntijatyössä usein käytäntö toisenlainen. Sektorilla kuin sektorilla trendinä vaikuttaa olevan enemmän pirstaloitunut projektista projektiin hyppiminen. Sama pätee myös akateemiseen työhön, mikä edellyttää tohtorilta reippaasti itseluottamusta ja epävarmuudensietokykyä. Tähän saa usein hyvää harjoitusta jo väitöskirjavaiheessa erilaisen silppurahoituksen kanssa pelatessa.

Tohtoreita työllistyy kaikille sektoreille. Suurin työllistäjä on edelleen yliopisto. Yliopistojen ura- ja rekrytointipalvelujen valtakunnallisen Aarresaari-verkoston vuonna 2022 tohtoreille tekemän uraseurantakyselyn mukaan reilu kolmannes eli 37 % tohtoreista työllistyi yliopistoon. Lopuista työllistyi 25 % yrityksiin, 14 % kuntiin, 10 % valtiolle, 6 % kolmannelle sektorille, ammattikorkeakouluihin 5 % ja muualle 2 %. Päätoimisia yrittäjiä tohtoreista oli 3 %. Työllistymisessä on kuitenkin jonkin verran alakohtaista vaihtelua. Ammattiliitot tekevät säännöllisesti työmarkkinatutkimuksia omalla alallaan ja niissä on usein eritelty myös tohtorinkoulutuksen suorittaneiden jäsenten työllistymistä liiton alalla.

Millaisiin tehtäviin tohtori sitten yliopiston ulkopuolella voi työllistyä? Varmasti hyvin monenlaiseen vaativaan asiantuntijatyöhön. Joillakin aloilla linkki työelämään yksityisellekin sektorille on selkeämpi: juristi tai lääkäri löytää paikkansa yritysmaailmasta luontevasti. On kuitenkin paljon aloja, joilla yhteys ei ole näin selkeä. Yksityisen sektorin ja tohtorintutkinnon suorittaneiden yhteen saattamisessa erityisesti generalistisilla aloilla riittäisikin vielä tehtävää. Yliopistojen tutkijakoulut tekevät jonkin verran työelämäyhteistyötä yksityisen sektorin kanssa esimerkiksi erilaisten yhteistyöverkostojen puitteissa. Tässä vaikuttaisi kuitenkin olevan vielä kehittämistä. Myös yrittäjyys voisi olla tohtorin työllistymisessä tämänhetkistä kolmen prosentin osuutta merkittävämpi vaihtoehto.

Voiko tohtorintutkinnosta olla työnsaannissa haittaa?

Toisinaan keskusteluun nousee myös se, voiko tohtorintutkinnosta olla työnsaannissa jopa haittaa. Esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemasta selvityksestä ”Miten tohtorit työllistyvät” (2016:3) ilmenee, että tohtoreihin saattaa kohdistua rekrytoinnissa ennakkoluuloja. Tämä on yleisempää aloilla, joille tohtoreita ei perinteisesti työllisty, ja liittyy usein rekrytoijan haluun palkata itsensä kanssa saman koulutustaustan omaavia henkilöitä.

Joku on joskus kertonut jättäneensä ansioluettelostaan tohtorintutkinnon pois, koska on pelännyt sen hankaloittavan työllistymistä. Itse kuitenkin ajattelen, että neljän tai viiden vuoden aukko CV:ssä on suoritettua tohtorintutkintoa paljon suurempi ”haitta”. Toki jos väitöskirjan on tehnyt sivutoimisesti työn ohessa, ei tällaista aukkoakaan synny. Tästä huolimatta minun on vaikea nähdä kouluttautumista asiana, jota pitäisi peitellä.

Koska läheskään kaikki tohtorit eivät työllisty yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin, olisi tärkeää, että tohtoreilla olisi taitoja ymmärtää ja sanoittaa omaa osaamistaan työnhaussa tieteellisen kompetenssin ohella myös geneerisinä työelämätaitoina ja -osaamisena. Tämän tyylistä opetusta näkisin mielelläni enemmän osana tohtorikoulutusta.

Millaisia ajatuksia tohtorien työllistyminen sinussa herättää?

Jos kirjoitus oli sinusta hyödyllinen, jaathan sen eteenpäin somessa.