Mihin väitöskirjatutkija voi saada apurahaa?

Olen aiemmassa kirjoituksessa kertonut, että väitöstutkimusta on mahdollista rahoittaa myös apurahoilla, joita erilaiset säätiöt ja yhdistykset myöntävät myös väitöskirjatutkimukseen. Tässä kirjoituksessa kerron tarkemmin siitä, mihin väitöskirjatutkija voi saada apurahaa. Aluksi mielen virkistykseksi kuitenkin muutama keskeinen asia, joka apurahoista on hyvä muistaa.

Luitko jo tämän. Miten väitöstutkimus rahoitetaan?

Mitä apurahoista on hyvä muistaa?

Apurahat ovat nykyisin keskeinen väitöskirjatyön rahoitusmuoto. Apurahoja myöntäviä säätiöitä ja yhdistyksiä on monenlaisia. Jotkut rahoittavat ainoastaan jonkin tietyn tieteenalan tai tyypin hankkeita ja toiset taas voivat myöntää rahoitusta monialaisemmin.

Myös rahoituskausien pituudet ja apurahan suuruudet vaihtelevat jonkin verran.

Apurahoja myöntäviä yhdistyksiä ja säätiöitä on koottu kattavasti Tiedejatutkimus.fi -palveluun, josta voit etsiä itsellesi sopivia, avoimia hakuja.

On hyvä myös huomata, että apurahan hakuehdot täyttääkseen väitöskirjatutkijalla on yleensä jo oltava opinto-oikeus tohtorin tutkinnon suorittamiseen tai hakemuksen on vähintään oltava vireillä. Jos hakemus on vireillä, mahdollinen apuraha myönnetään ehdollisena.

Luitko jo tämän. Kuinka tohtoriksi tullaan?

Sillä tavalla varman päälle pelaaminen ei siis ole yleensä mahdollista tai ainakaan kovin todennäköistä, että voisit ensin hankkia apurahan ja päättää vasta sitten opinto-oikeuden hakemisesta. Apurahat ovat niin kilpailtuja, että rahoittajat haluavat näyttöä hakijan ja yliopiston sitoutumisesta tutkimukseen.

Koska rahoittajia on useita, myös hakukäytännöt ja hakuasiakirjat vaihtelevat jonkin verran. Kannattaa siis aina lukea hakuohjeet huolella ja, jos jokin jää epäselväksi, olla tarvittaessa yhteydessä hakuilmoituksessa nimettyyn yhteyshenkilöön.

Apurahoja myönnetään eri käyttötarkoituksiin. Yleensä apurahat jaetaan työskentely ja kuluapurahoihin. Työskentelyapuraha on nimensä mukaisesti tarkoitettu työskentelyn rahoittamiseen. Kuluapuraha taas on tarkoitettu tutkimustoiminnasta syntyneiden kulujen kattamiseen. Seuraavaksi kerron näistä tarkemmin.

Huomaathan, että seuraavaksi kerron yleisiä linjoja apurahatyyppeihin ja niiden hakemiseen liittyen. Tarkat tiedot vaikkapa siitä, millaisiin matkoihin on mahdollista hakea matka-apurahaa, löydät apurahan myöntäjän hakuilmoituksesta tai olemalla yhteydessä suoraan apurahan myöntäjään.

Työskentelyapuraha elinkustannusten kattamiseen

Työskentelyapuraha, johon viitataan toisinaan niin sanottuna elatusapurahana, on tarkoitettu elinkustannusten kuten asumis- ja ruokakulujen kattamiseen. Työskentelyapurahoja myönnetään ajallisesti eripituisille kausille, jotka vaihtelevat muutamasta kuukaudesta muutamaan vuoteen. Melko yleinen on vuoden työskentelyyn tarkoitettu apuraha. Joissakin tapauksissa rahoituksen voi saada useammalle vuodelle, mutta tämä on melko harvinaista.

Kokonainen väitöskirjaprosessi on mahdollista rahoittaa apurahoin. Tavallista on, että apurahoilla rahoitetun väitöstyön rahoitus koostuu useammasta erillisestä apurahasta. Tosin Suomen Kulttuurirahasto, joka on yksi suurista tiederahoittajista, kertoi syksyn 2023 rahoituspäätösten julkaisun yhteydessä, että sen tavoitteena on ollut lisätä monivuotisia apurahoja.

Työskentelyapurahojen suuruus vaihtelee. Vuosiapurahan suuruus vastaa kuitenkin tasoltaan vähintään valtion taiteilija-apurahan määrää, joka vuonna 2024 on 26 269,46 euroa. Työskentelyapurahat ovat verovapaita taiteilija-apurahan enimmäismäärään asti.

Apurahatyö tulee itse vakuuttaa. Vakuuttajana toimii Maatalousyrittäjien eläkelaitos eli Mela. Myös verotusasiat pitää hoitaa tarvittaessa itse. Työskentelyn vakuuttamisesta ja verotuksesta kerron lisää omissa kirjoituksissaan myöhemmin.

Työskentelyapurahat maksetaan apurahakauden pituudesta ja rahoittajasta riippuen joko kertasuorituksena tai pienemmissä osissa. Yli vuoden työskentelyyn tarkoitettuja apurahoja maksetaan tavallisesti korkeintaan vuoden pätkä kerrallaan. Työskentelyapurahojen käyttöä ei valvota samalla tavalla kuin muiden apurahojen eli kuitteja ruokaostoksista, sähkölaskuista ja vuokran maksusta ei tarvitse toimittaa mihinkään. Rahoittajasta riippuen apurahan käytöstä tulee kuitenkin raportoida rahoittajan edellyttämän aikataulun mukaisesti joko apurahakauden päättyessä ja pidempien apurahakausien kohdalla esimerkiksi vuosittain.

Apurahakauden aikana päätyösi on väitöskirjan kirjoittaminen ja sen ohella saat työskennellä ansiotyössä vain rajallisesti. Rahoittajasta riippuen tämä tarkoittaa yleensä korkeintaan 20–25 % työajasta. Tuntityöt ovat yleensä mahdollisia.

Apurahan tulisi siis taata toimeentulosi koko apuraha kauden ajan. Se on hyvä muistaa, jos tilille kertasuorituksena ilmestyvä 25 000 euron vuosiapuraha houkuttaa hankintoihin.

Joitakin kerralla tilille ilmestyvä isompi summa saattaa myös ahdistaa. Itse avasin apuraha-aikoinani uuden tilin, johon siirsin apurahan ja tein sieltä automaattisen kuukausittaisen tilisiirron omalle käyttötilille. Tämä käytäntö toi mielenrauhaa ja rahan käyttöä oli helpompi seurata, kun käyttötilillä oli vain sen kuukauden menoihin varattu osuus.

Kuluapuraha kulujen kattamiseen

Kuluapurahalla katetaan tutkimustoiminnasta syntyviä kuluja, jotka liittyvät tutkimuksen tekemiseen tai siihen liittyvien välineiden hankkimiseen.

Kuluapurahaa on lisäksi mahdollista saada matkakulujen kattamiseen tarkoitettuna matka-apurahana tai esimerkiksi julkaisuapurahana. Kuluapurahahakemukseen tulee yleensä liittää budjetti ja niiden käytöstä tulee raportoida työskentelyapurahoja tarkemmin.

Matka-apuraha

Matka-apurahaa voit hakea esimerkiksi kotimaassa tai ulkomailla järjestettäviin tieteellisiin seminaareihin osallistumiseen. Matka-apurahaa voidaan myöntää matkakuluihin myös, jos olet menossa tutkijavaihtoon tai -vierailulle ulkomaille eikä kuluja saada katettua esimerkiksi oman yliopistosi kautta. Matka-apurahalla katetaan sekä matkustus- että majoituskustannuksia. Hakemusta tehdessä kannattaakin kartoittaa hintatasoa, jotta haettu summa osuu mahdollisimman tarkasti oikeaan.

Matka-apurahahakemuksen liitteeksi vaaditaan yleensä budjetti, johon olet eritellyt matkasta syntyvät kustannukset. Päivärahoja ei apurahoista kokemukseni mukaan yleensä myönnetä, vaan niillä katetaan ainoastaan syntyneitä kuluja eli matkaliput ja majoitus.

Matkojen ja majoituksen hintatason osalta rahoittajat antavat vaihtelevasti ohjeistusta, mutta pääsääntönä voidaan pitää Economy-luokan matkalippua ja kohtuuhintaista hotellia. Toki on mahdollista hakea myös kalliimpaa, mutta se saattaa vaikuttaa kielteisesti rahoituspäätökseen. Toki aina on myös mahdollista, että sinulle myönnettävä summa on pienempi kuin se mitä olet hakenut.

Matka-apurahojen kohdalla on varauduttava siihen, että matka-ajankohdan läheisyydestä riippuen, joudut maksamaan kulut ensin itse ja saat summan apurahana mahdollisen myönteisen päätöksen jälkeen vasta takautuvasti. Aina on toki olemassa se riski, että rahoitusta ei myönnetä.

Julkaisuapuraha

Julkaisuapurahaa voidaan myöntää esimerkiksi julkaisujen kielentarkastukseen, kääntämiseen, painatukseen tai muihin julkaisemiseen liittyvien maksujen kattamiseen.

Väitöskirjojen osalta kannattaa selvittää, mihin väitöskirjatutkija voi saada apurahaa omasta tiedekunnasta. Yleensä ainakin osan julkaisukuluista, esimerkiksi yliopistolle menevien, väitöskirjan pakollisten paperikappaleiden painatuksen, kattaa tiedekunta itse.

Myös julkaisuapurahat vaativat yleensä liitteeksi budjetin, johon kustannukset on eritelty.

Selvitysvelvollisuus apurahan käytöstä

Apuraha pitää aina käyttää siihen myönnettyyn tarkoitukseen. Yleensä apurahan käyttämisestä pitää toimittaa sen myöntäjälle kirjallinen selvitys ja toisinaan myös kuitit, joilla osoitat, että rahat on käytetty siihen tarkoitukseen, johon ne on myönnetty. Elatusapurahasta ei kuitteja tarvitse toimittaa vaan tämä koskee ainoastaan hankintoihin tai matkoihin myönnettyjä apurahoja. Selvityksen toimittamiseen saat ohjeet apurahan myöntäjältä, mutta yleensä se tulee toimitta muutaman kuukauden kuluessa apurahakauden päättymisestä.

Jotkut apurahan myöntäjät kontrolloivat apurahatyön edistymistä myös apurahakauden aikana. Tämä koskee kuitenkin yleensä vain pidempiä vuoden tai useamman työskentelyyn tarkoitettuja apurahoja.

Jos et jostain syystä pysty käyttämään apurahaa siihen mihin se on myönnetty, esimerkiksi konferenssimatka peruuntuu sairastumisen vuoksi, kannattaa olla yhteydessä apurahan myöntäjään. Yleensä apurahapäätöksessä tai sen mukana tulevassa saatekirjeessä on kerrottu yhteyshenkilö. Tavallisesti vaikkapa matka-apuraha on mahdollista käyttää johonkin toiseen vastaavaan matkaan, mutta et voi päättää asiasta itsenäisesti vaan rahoittajan täytyy hyväksyä muutos. Toisinaan tällaisessa tilanteessa apurahan myöntäjä voi myös pyytää palauttamaan myönnetyn apurahan.

Jos työskentelyapurahan käyttöön tulee muutoksia, saat esimerkiksi määräaikaisen työn tai jäät perhevapaalle, pitää apurahan myöntäjään myös olla yhteydessä. Yleensä tällaisissa tapauksissa apurahakautta on mahdollista pidentää siten, että voit käyttää jäljellä olevat kuukaudet esimerkiksi työpätkän jälkeen.

Nyt tiedät, mihin väitöskirjatutkija voi saada apurahaa. Ajattelin, että teen vielä myöhemmin kirjoituksen apurahan hakemisesta ja hakemukseen tarvittavista liitteistä. Kiinnostaisiko tällainen?

Jatketaan apurahakeskustelua kommenteissa.

Jos kirjoitus oli sinusta hyödyllinen, jaathan sen eteenpäin somessa.