Tutkimusartikkelin kirjoittamisen vaiheet

Tutkimusartikkeli on keino jakaa uutta tietoa, edistää tieteellistä keskustelua ja lisätä tiedeyhteisön ymmärrystä tutkimusaiheesta. Koska enemmistö uusista väitöskirjoista on nykyisin artikkeliväitöskirjoja, myös aloitteleva tutkija pääsee heti opettelemaan tutkimusartikkelin kirjoittamista. Tämä voi kuitenkin tuntua haastavalta tehtävältä. Mitä pitäisi konkreettisesti tehdä? Tässä aloittelevalle tutkijalle suunnatussa kirjoituksessa käsittelen askel askeleelta tutkimusartikkelin kirjoittamisen prosessia. Luettuasi tiedät, mitkä ovat tutkimusartikkelin kirjoittamisen vaiheet, ja mitä niissä on erityisesti otettava huomioon.

Aiheen valinta ja ongelman määrittely

Ensimmäinen askel tutkimusartikkelin kirjoittamisessa on aiheen valinta. Aiheen tulisi olla kiinnostava ja merkityksellinen sekä itselle että tieteelliselle yhteisölle. Sen lisäksi on tärkeää määritellä tutkimusongelma eli se kysymys tai väite, johon tutkimuksella pyritään vastaamaan tai jota pyritään selvittämään.

Väitöskirjan kohdalla artikkelien teemat on määritelty tutkimussuunnitelmassa. Kun työhön käydään konkreettisesti, on hyvä tarkastaa, onko suunnitelman alkuperäistä ideaa tarpeen hioa. Yleensä on.

Kirjallisuuskatsauksen tekeminen

Kirjallisuuskatsaus on olennainen osa tutkimusartikkelia. Sen avulla tutkija selvittää, mitä aiheesta on jo julkaistu ja millaisia aukkoja tai ristiriitaisuuksia aiemmassa tutkimuksessa on. Kirjallisuuskatsauksen avulla tutkija voi myös perustella oman tutkimuksensa merkityksen.

Tässä vaiheessa on pitkälti kyse julkaistun tutkimuksen lukemisesta ja luokittelusta tärkeään ja vähemmän tärkeään, mikä ottaa aikansa. Älä siis kiirehdi. Pelkkä ylimalkainen silmäily kostautuu myöhemmin.

Tekstejä kannattaa työstää (alleviivata, kommentoida jne.) jo tässä vaiheessa. Muista myös ottaa lukemasi tekstit itsellesi heti talteen esimerkiksi viitteidenhallintaohjelmaan. Kiität itseäsi myöhemmin.

Luitko jo tämän. Mikä on viitteidenhallintaohjelma ja miksi sen käyttö kannattaa opetella?

Lukemalla tutkimusartikkeleita myös niiden rakenne ja asioiden esittämisen tapa tulevat tutuiksi. Siksi niiden lukeminen – ei pelkkä silmäily – tutkijan polun alkuvaiheessa on erityisen tärkeää.

Lukemisen rinnalla kirjallisuuskatsausosion hahmottelu käsikirjoitukseen kannattaa aloittaa heti tässä vaiheessa.

Suunnitelman laatiminen

Seuraavaksi tutkimuksesta laaditaan tarkempi suunnitelma. Kun kirjallisuuskatsauksen perusteella kuva oman tutkimuksen suhteesta muuhun selkeytyy, on aika miettiä tutkimuksen toteutusta yksityiskohtaisemmin ja määritellä esimerkiksi, millaisia aineistoja käytetään, miten ne kerätään ja miten niitä analysoidaan.

Tässä vaiheessa kannattaa myös pohtia sitä, missä lehdessä tutkimuksen haluaisi julkaista.

Käytännössä tämä vaihe on usein ainakin osin päällekkäinen kirjallisuuskatsauksen tekemisen kanssa.

Aineiston kerääminen ja analysointi

Kun kokonaiskuva tutkimuksesta on muodostunut, seuraava vaihe on aineiston kerääminen ja sen analysointi. Riippuen tieteenalasta ja tutkimusmenetelmistä, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi haastattelujen tekemistä, kyselylomakkeiden koostamista tai jo olemassa olevan kirjallisen aineiston analysointia.

Kirjoita tässä vaiheessa metodista ja aineistosta kuvaukset käsikirjoitukseesi.

Tulosten raportointi

Tutkimusartikkelin keskeinen osa on tulosten raportointi. Tulokset esitetään vastauksena alkuperäiseen tutkimuskysymykseen tai -ongelmaan. Muista olla selkeä ja ymmärrettävä. Vertaile tuloksiasi myös aiemmin tehtyyn tutkimukseen. Kirjoita auki tuloksiin liittyvät rajoitukset ja muut mahdolliset puutteet.

Johtopäätökset ja pohdinta

Viimeisessä vaiheessa tutkimusartikkelia kirjoitetaan johtopäätökset ja pohdinta. Osiossa tiivistetään tutkimuksen tärkeimmät tulokset ja tarkastellaan tutkimuksen merkitystä ja mahdollisia jatkotutkimuksen suuntia.

Moni kirjoittaa myös johdantokappaleen vasta tässä vaiheessa. Tarkasta ainakin, että johdanto ja johtopäätökset ovat linjassa ja hio johdantoa tarpeen mukaan.

Lehteen lähettäminen

Tutkimusartikkelin työstäminen tähän vaiheeseen vaatii yleensä useamman kirjoituskierroksen, joiden välissä kannattaa kysyä tekstistä tai sen osista palautetta ohjaajalta tai kollegoilta. Lopuksi teksti editoidaan lehden ohjeiden mukaan.

Kun artikkeli on lähetetty lehteen eli submitattu, lehden toimitus arvioi sen sopivuutta julkaistavaksi kyseisessä lehdessä. Tässä vaiheessa on mahdollista, että käsikirjoitus hylätään suoraan. Jos lehti pitää kirjoitustasi potentiaalisena, se lähetetään vertaisarvioitavaksi. Vertaisarviosta saamasi palautteen pohjalta artikkeliin pitää yleensä tehdä korjauksia. Myös tässä kohtaa käsikirjoitus on mahdollista hylätä. Korjaukset pitää hyväksyttää lehden toimituksella, minkä jälkeen käsikirjoitus hyväksytään julkaistavaksi.

Aikaa, vaivaa ja pitkäjänteisyyttä

Artikkelin julkaistavaksi saaminen ei ole yleensä kovin suoraviivainen prosessi vaan tekstiä saa muokata välillä kyllästymiseen saakka. Tutkimusartikkelin kirjoittaminen vaatiikin aikaa, vaivaa ja pitkäjänteisyyttä. Toisinaan pelkästään sellaisen lehden löytäminen, joka kiinnostuu tekstistäsi, vie aikaa.

Yllä esitetyt prosessin vaiheet saattavat käytännössä limittyä paljon kuvattua enemmänkin. Paljon riippuu siitä, millaiset työskentelytavat ovat itsellesi luontevampia. Onko esimerkiksi kirjoittaminen vai lukeminen sinulle helpompaa. Oma tapa tehdä selviää vain kokeilemalla. Molempia täytyy kuitenkin tehdä.

Toivottavasti tutkimusartikkelin kirjoittamisen vaiheet ja prosessi selkenivät kirjoituksen avulla. Onko jokin vaihe sellainen, josta haluaisit lukea lisää? Kerro kommenteissa.

Jos kirjoitus oli sinusta hyödyllinen, jaathan sen eteenpäin somessa.