Viisi kirjaa jotka jokaisen väitöskirjatutkijan pitää lukea

Väitöskirjantekijän polku ei vaadi pelkästään omaan tutkimusaiheeseen perehtymistä vaan haltuun tulee ottaa myös väitöskirjaprosessi ja tutkimuksen tekemisen työkalut. Lähivuosien aikana on ilmestynyt muutamia kirjoja, jotka voivat toimia oppainasi tällä matkalla. Tässä kirjoituksessa esittelen viisi kirjaa jotka jokaisen väitöskirjatutkijan pitää lukea. Jaan myös omia ajatuksiani siitä, miksi näitä teoksia kannattaa harkita osaksi omaa kirjahyllyä tai lukulistaa.

Tohtoritakuu — Kirjoittamisen opas jatko-opiskelijalle ja tutkijalle (Kiriakos, Svinhufvud)

Ensimmäisenä valintanani on Tohtoritakuu, joka on esittelemistäni kirjoista vanhin. Sen ensimmäinen painos on vuodelta 2015 ja toinen 2019. Tohtoritakuu on tietääkseni ensimmäinen, suomenkielinen väitöskirjavaiheen tutkijoille kirjoitettu tietokirja.

Tohtoritakuu on hyödyllinen opas, joka tarjoaa korvaamatonta tukea kirjoitustyöhön niin väitöskirjantekijöille kuin uralla jo edenneille tutkijoillekin. Kirjasta löytyy kirjoitusprosessia tukevia ohjeita ja monenlaisia työkaluja väitöskirjojen ja tutkimusartikkeleiden laatimiseen.

Kirjassa on myös käytännön vinkkejä keskittymisen ja ajanhallinnan tueksi sekä neuvoja siitä, mitä tehdä, kun kirjoittaminen ei suju. Lisäksi kirja tarjoaa selkeitä ohjeita tutkimuksen suunnittelemiseen ja rahoituksen hakemiseen. Kirjasta onkin hyötyä useissa kirjoittamisen eri vaiheissa. Oletko joskus kuullut, että tekstisi kaipaa “omaa ääntä”? Myös tämän, usein hieman kryptiseksi jäävän, neuvon viemiseksi käytäntöön saat vinkkejä kirjasta.

Kirja on yleisopas eli sen ohjeet ja vinkit soveltuvat kaikille tieteenaloille. Monille jo väitelleillekin tutkijoille sen lukemisesta voisi olla hyötyä. Tohtoritakuu on hyödyllinen resurssi akateemisen kirjoittamisen taitojen kehittämiseen. Jos luet vain yhden kirjan, lue tämä.

Miten tulla tohtoriksi (Karjalainen, Ukkonen-Mikkola, Mäkelä)

Miten tulla tohtoriksi on tietokirja, joka on tarkoitettu oppaaksi väitöskirjantekijöille. Kirja on julkaistu vuonna 2023 eli kyseessä on melko tuore teos. Kirjassa kuvataan väitöskirjatutkijan polku jatko-opintoihin hakeutumisesta aina väittelyyn ja karonkkaan saakka.

On mielestäni hienoa, että tällainen kirja on viimeinkin olemassa. Sille on ollut ehdottomasti tarvetta jo kauan. Vaikka kirja ei enää itselleni ole ajankohtainen, odotin sen julkaisemista kovasti. Tämän vuoksi onkin kurja sanoa, että olin kirjaan hieman pettynyt.

Kirjassa on paljon hyvää yleistietoa väitöskirjan kirjoittamiseen liittyvistä käytänteistä ja väitöskirjaprosessista. Paikoin kuitenkin tunnistan siinä samankaltaista yleisyyteen liittyvää kompastelua, johon törmään itsekin blogikirjoituksiani tehdessä. Eniten minua kuitenkin häiritsi se, että kirjasta mielestäni puuttui keskeisiä teemoja esimerkiksi rahoituksesta ja siihen liittyen erityisesti apurahoista ja työskentelyn vakuuttamisesta. Myös (apurahojen) verotusta koskevia sisältöjä jäin kaipaamaan. Mainittujen teemojen puutteeseen ehkä vaikutti se, että kirjoittajat taisivat kaikki olla tehneet väitöskirjansa työn ohessa. Kirja on kuitenkin suunnattu väitöskirjatutkijoille yleisesti, minkä vuoksi nämä teemat olisivat kaivanneet ehdottomasti enemmän huomiota.

Paikoin kirjan kuvaama akateeminen maailma tuntuu myös itsestäni kovin vieraalta. Osin tätä saattaa selittää se, että kaksi kolmesta kirjoittajasta ovat väitelleet jo melko kauan sitten. Myös kirjoittajien kuvaama arki ja sen helpottamiseksi annetut vinkit (palkkaa siivooja???) olivat välillä todella kaukaisia omalle väikkäritutkijan arjelleni.

Ristiriitaiset kokemukset toisaalta kertovat hyvin siitä, kuinka monenlaisista tilanteista ja lähtökohdista väitöskirjatutkijat tutkimuspolulleen lähtevät. Mielestäni kirjan kirjotustiimiin olisi ehkä kuitenkin ollut hyvä saada vähän variaatiota. Yhtä kaikki, kritiikistä huolimatta kirjassa on samojen kansien sisässä paljon hyvää tietoa, minkä vuoksi se on väikkäripolun alkumetreillä olevalle varmasti lukemisen arvoinen teos.

Väitöksen jälkeen — Opas akateemiselle uralle (Isosävi, Lindholm)

Väitöksen jälkeen on nimensä mukaisesti opaskirja hiljattain väitelleille tohtoreille. Se kannattaa kuitenkin mielestäni ehdottomasti lukea jo väitöskirjavaiheessa. Kirja on julkaistu vuonna 2021 eli kyseessä on myös melko tuore tapaus.

Kirjasta saat käytännön vinkkejä tutkimustyön tekemiseen sekä paljon hyvää tietoa tutkijan polulla etenemisen tueksi. Esimerkiksi kansainvälistymistä, jota edellytetään usein jo väikkärivaiheessa, sekä tiedeviestintää käsitellään mielestäni raikkaasti. Esimerkiksi kansainvälistymisen osalta kirjoittajat nostavat esille myös etäkonferensseissa solmitut suhteet ja kansainvälisen (etä)yhteiskirjoittamisen merkityksen tutkijavaihtojen tai -vierailujen rinnalla. Esille nostamisen arvoinen asia digitalisoituvassa maailmassa.

Tutkimustyön suunnittelua ja aikatauluttamista koskevien vinkkien osalta on esitelty esimerkiksi julkaisuputki, joka on ainakin itseäni auttanut valtavasti tutkimustyön ja siihen liittyvien tekstien kokonaisuuden hahmottamisessa. Kerron julkaisuputkesta tarkemmin alla linkatussa kirjoituksessa.

Julkaisuputki: työkalu tutkimusjulkaisujen suunnitteluun

Kirjan kirjoittajat ovat tehneet myös kirjan teemoihin liittyvää podcastia “Väitöksen jälkeen”, joka kannattaa myös kuunnella. Podcast löytyy ainakin Spotifysta.

Kupliva kirjoittaminen. Iloa ja tehoa työelämän teksteihin (Strellman, Svinhufvud)

Myös Kupliva kirjoittaminen (2020) on kirjoittamisen opas. Se tarjoaa käytännönläheisen näkökulman erilaisiin tekstilajeihin. Kirja on suunnattu työssään kirjoittaville laajemmin eli ei pelkästään tutkijoille. Kuitenkin myös tutkijan työ on täynnä erilaisia tekstejä. Jo väitöskirjatutkijat joutuvat tuottamaan useita tekstilajeja. Kirjan lukemisesta onkin paljon hyötyä myös tutkijoille. Itselleni tämä teos oli korvaamaton apu, kun laadin omaa väitöstiedotettani.

Kirjassa selvitetään, kuinka niin kirjoittaja kuin lukijakin saadaan kiinnostumaan työarjen tavallisista teksteistä. Kirjasta saat vinkkejä sekä tekstilajien ominaisuuksiin että kirjoitustyön haasteisiin esimerkiksi erota kirjoittamisessa tuottaminen ja arvioiminen. Kirjassa on lukuisia esimerkkejä ja malleja ja sitä voi käyttää myös käsikirjamaisesti vain tietyn tekstilajin keskeisiin tekijöihin perehtyen. Kirjasta opit lisäksi, kuinka laadit tekstejä tehokkaasti ja ilman jatkuvaa aloittamiseen ja ajanhallintaan liittyvää kipuilua. Kirjan loppuun on kiteytetty ohjeita myös kielenhuoltoon.

Akateemisen lukemisen ja kirjoittamisen opas (Vilkka)

Akateemisen lukemisen ja kirjoittamisen opas (2020) on nimensä mukaisesti akateemiseen lukemisen ja kirjoittamisen taitoihin keskittyvä perusteos. Opas on suunnattu korkeakouluopiskelijoille, joten on mahdollista, että olet tähän jossain vaiheessa opintojasi törmännytkin.

Kirja on hyvin tietokirjamainen ja paikoin hieman raskaslukuinen. Kokemus saattoi johtua siitä, että luin kirjan vasta hiljattain enkä enää kuulu sen kohderyhmään. Kirjassa on erinomaisia käytännön esimerkkejä usein hiljaiseksi tiedoksi jäävistä teemoista muun muassa analyyttisesta kirjoittamisesta, lähdetekstiin viittaamisesta ja sen referoinnista. Jo pelkästään näiden vuoksi kirjaan kannattaa mielestäni tutustua. On erinomaista, että aloitteleville tiedekirjoittajille on kirjoitettu tällainen opas.

Kirjassa käsitellään myös esimerkiksi prosessikirjoittamista ja vertaispalautetta. Lisäksi kirjoittaja on valinnut teokseen joitakin tehtäviä kuten vapaan kirjoittamisen harjoituksia ja Lumihiutale-tekniikan, jonka avulla voit sakara kerrallaan ideoida ja laajentaa tutkimuksesi aihepiiriä.

*

Tässä olivat viisi kirjaa jotka jokaisen väitöskirjatutkijan pitää lukea. Toivon, että näistä vinkeistä oli sinulle hyötyä väitöskirjapolullasi.

Kuulisin myös mielelläni ajatuksiasi aiheesta. Ovatko esittelemäni kirjat sinulle tuttuja ja mitä niistä ajattelet? Puuttuuko listaltani kirjoja, jotka ovat olleet sinulle erityisen hyödyllisiä väitöskirjasi alkuvaiheessa? Kerro niistä kommenteissa.

Kirjojen kansikuvakollaasi on koottu kustantamojen, ArtHouse ja PS-kustannus, verkkosivuilta löytyvistä kirjojen kansikuvista. Linkki lähdesivulle löytyy jokaisen kirjan kohdalta.

Kirjoitusta muokattu 17.4.2024: lisätty linkki julkaisuputkea koskevaan blogitekstiin.

Jos kirjoitus oli sinusta hyödyllinen, jaathan sen eteenpäin somessa.