10 usein kysyttyä kysymystä väitöskirjasta

Väitöskirja on merkittävä askel akateemisella polulla, mutta sen ympärillä saattaa liikkua monenlaisia kysymyksiä ja epävarmuutta. Tässä kirjotuksessa käyn läpi 10 usein kysyttyä kysymystä väitöskirjasta ja vastaan niihin. Olitpa sitten juuri aloittanut väitöspolkusi tai vasta harkitsemassa väitöskirjaprojektin käynnistämistä, tämä kirjoitus tarjoaa vastauksia ja näkökulmia kysymyksiin, jotka saattavat pyöriä mielessäsi.

Mikä on väitöskirja?

Väitöskirja on tohtorintutkinnon suorittamiseksi tehtävä opinnäyte. Pääosa tohtorintutkinnon suorittamisesta koostuu väitöskirjatutkimuksen toteuttamisesta. Väitöskirja on siis tekijänsä itsenäisesti laatima, tieteellinen tutkimus.

Väitöskirja voidaan toteuttaa joko yhtenäisenä teoksena eli monografiana tai useamman, tieteellisissä lehdissä julkaistun artikkelin kokoavana artikkeliväitöskirjana. Nykyisin monografiat ovat harvinaisempia kuin artikkeliväitöskirjat.

Toisinaan väitöskirjaa luonnehditaan ajokortiksi tutkijan työhön. Väitöskirja osoittaa, että sen kirjoittajalla on tarvittavat tiedot ja taidot itsenäiseen, akateemiseen tutkimukseen.

Onko väitöskirja tutkimus?

Kyllä, väitöskirja on tutkimus.

Kauanko väitöskirjan teko kestää?

Pääosa tohtorintutkinnon suorittamisesta koostuu väitöskirjatutkimuksen toteuttamisesta, jonka laskennallinen kesto opintopisteiden perusteella on noin 3 vuotta päätoimista työtä.

Käytännössä väitöskirjaprosessi ideasta valmiiseen kirjaan on usein huomattavasti pidempi. Katso myös seuraava kohta.

Kauanko tohtorintutkinnon suorittaminen kestää?

Tohtorintutkinnon laajuus on 240 opintopistettä, mikä tarkoittaa neljän vuoden päätoimista työskentelyä.

Käytännössä melko harvan kohdalla neljän vuoden tavoiteaika on realistinen. Keskeisin syy tähän on rahoituksen sirpaleisuus. Melko suuri osa väitöskirjantekijän työajasta saattaa mennä rahoitusmahdollisuuksien kartoittamiseen ja rahoituksen hakemiseen. Eteen saattaa tulla myös erilaisia työprojekteja joko yliopistolla tai sen ulkopuolella, joihin usein kannattaa tarttua. Opetushallinnon tilastopalvelun mukaan vuonna 2020 tohtorintutkinnon keskimääräinen suoritusaika oli 7,1 vuotta.

Luitko jo tämän. Mitä tohtorintutkintoon kuuluu ja kauanko sen suorittaminen kestää?

Luitko jo tämän. Miten väitöstutkimus rahoitetaan?

Mitä hyötyä on väitöskirjasta?

Tämä onkin tärkeä kysymys, jota jokaisen olisi hyvä ennen väitöskirjaprojektin aloittamista miettiä: mitä hyötyä väitöskirjan tekeminen tuo itsellesi ja myös, mitkä sen hyödyt ovat tieteenalasi näkökulmasta. Aiemmissa kirjoituksissani olen pohtinut hieman näitä molempia näkökulmia.

Luitko jo tämän. Kuinka tohtoriksi tullaan?

Luitko jo tämän. Mikä on tutkimussuunnitelma ja miten se tehdään?

Yleisellä tasolla väitöskirjan myötä kehityt oman tutkimuskohteesi erityisasiantuntijaksi ja saat kaupan päälle tutkimustaitoja kuten kriittinen ajattelu tai tiedonhaku ja -prosessointi. Lisäksi saat monenlaisia työelämässä tarvittavia yleisempiä taitoja projektinhallinnasta esiintymistaitoihin ja monikulttuuriseen yhteistyöhön.

Mikä on väitöskirjan tarkoitus?

Väitöskirjan tarkoitus on tuottaa uutta tieteellistä tietoa ja osoittaa, että sen tekijällä on valmiuksia itsenäisen tutkimuksen tekemiseen. Lisäksi väitöskirjan tarkoitus on muodollisesti pätevöittää tekijänsä oman tieteenalansa tohtoriksi.

Millä kielellä väitöskirja tehdään?

Väitöskirjan mahdolliset kielet on määritetty oman tiedekuntasi tutkintovaatimuksissa. Suomalaisissa yliopistoissa tämä tarkoittaa yleensä suomea, ruotsia tai englantia. Kielitieteessä tutkimusta tosin tehdään ymmärtääkseni yleensä tutkimuksen kohteena olevalla kielellä.

Oma kysymyksensä on sitten se, kannattaako väitöskirja tehdä äidinkielellä (suomi/ruotsi) vai englanniksi. Mitään yksiselitteistä vastausta tähän kysymykseen ei ole ja asia riippuu jälleen myös tieteenalasta. Kysymys koskettaa erityisesti monografioita, sillä artikkeliväitöskirjaan voi ainakin yleensä ottaa julkaisuja useammalla kielellä eli tieteellistä kirjoittamista voi kokeilla vaikkapa suomeksi ja englanniksi.

Englanti on kansainvälinen kieli, millä sen valintaa tutkimuksen kieleksi usein perustellaan. Toisaalta on myös tärkeää, että tiedettä tehdään myös suomeksi esimerkiksi käsitteistön kehittymisen näkökulmasta.

Väitöskirjan kieltä miettiessä on kuitenkin hyvä pohtia myös sitä, kuinka kiinnostava tai relevantti tutkimusaihe on kansainväliselle yleisölle. Tutkimusta julkaistaan paljon, joten valitettavasti pelkkä englannin kieli ei automaattisesti tuo tutkimuksellesi kansainvälisiä lukijoita. Kielen valintaan voi vaikuttaa myös se, millä kielellä aineistosi on.

Väitöskirjan kielivalinnan pohtimiseen on hyvä antaa muutama hetki, mutta itseään isompaa asiaa siitä ei kannata tehdä. Jos molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia, valitse se, joka tuntuu itsestäsi paremmalta. Väitöskirjan kieli ei määritä mahdollisen tutkijanurasi suuntaa. Ehdit varmasti julkaista molemmilla kielillä myös väitöksen jälkeen. Sen sijaan tärkeää on, että pysyt päätöksessäsi. Omankin tekstin kääntäminen kielestä toiseen on yllättävän hidasta.

Mistä voi lukea väitöskirjoja?

Väitöskirjoja voi lukea esimerkiksi sähköisesti yliopistojen julkaisutietokannoista. Esimerkiksi Turun yliopiston väitöskirjat löydät täältä ja Helsingin yliopiston väitöskirjat täältä.

Painettuja kirjoja on saatavilla yliopistokirjastoista ja osaa niistä myös tavallisista kirjastoista. Kustantajasta riippuen joitakin väitöskirjoja voi myös ostaa itselleen.

Ovatko väitöskirjat vertaisarvioituja?

Vertaisarvioinnilla tarkoitetaan menettelyä, jossa tieteenalan asiantuntija(t) arvioi tutkimuksen laatua ja julkaisukelpoisuutta ennen sen julkaisemista.

Myös väitöskirjat ovat vertaisarvioituja. Itse asiassa useampaankin kertaan. Väitöskirjan tarkastus (eli arviointi) on monivaiheinen: ensin esitarkastajat lukevat ja arvioivat käsikirjoituksen ja antavat siitä lausuntonsa. Tämän jälkeen tiedekunta päättää väitösluvasta lausuntojen pohjalta. Lopuksi väitöskirja tarkastetaan julkisessa väitöstilaisuudessa, jossa vastaväittäjä esittää väitöskirjan tekijälle kysymyksiä tutkimuksesta. Väitöstilaisuuden jälkeen vastaväittäjä kirjoittaa lausunnon.

Lisäksi, jos kyseessä on artikkeliväitöskirja, ovat siinä julkaistut artikkelit käyneet läpi vertaisarviointimenettelyn ennen niiden julkaisemista tieteellisissä lehdissä.

Onko gradu väitöskirja?

Gradu ei ole väitöskirja, mutta molemmat ovat opinnäytteitä.

Pro gradu -tutkielma on ylemmän korkeakoulutukinnon eli maisterintutkinnon suorittamiseksi tehtävä opinnäytetyö. Väitöskirja taas on tohtorintutkinnon suorittamiseksi tehtävä opinnäytetyö.

Tässä 10 usein kysyttyä kysymystä väitöskirjasta. Jäikö mieleesi vielä jokin muu kysymys. Kommentoi alle.

Jos kirjoitus oli sinusta hyödyllinen, jaathan sen eteenpäin somessa.