Tutkimusmatka akateemiseen maailmaan: Miksi kirjoitan tätä blogia?

Minulta kysytään toisinaan, miksi kirjoitan tätä blogia.

Vastaus on aina sama: Pyrin blogissa levittämään tietoa väitöskirjatutkimuksesta sekä siihen liittyvistä käytännöistä ja haasteista. Jaan myös kokemuksia ja oivalluksia sekä omalta että muiden väitösmatkalta. Tavoitteeni on tehdä akateemista maailmaa tutummaksi ja avata keskustelua erityisesti väitöskirjatutkijuuteen liittyvistä teemoista.

Tässä kirjoituksessa kerron, miksi päätin aloittaa kirjoittamisen tästä aiheesta.

Tiedon kokoaminen ja käytäntöjen avaaminen

Väitöskirjatutkimuksen tekeminen on monipuolista työtä, josta itse väitöskirjan kirjoittaminen on vain yksi osa-alue. Tämän lisäksi väitöskirjatutkijan tullee hallita esimerkiksi tutkimusrahoituksen hakeminen, tiedeviestintä, julkaisemiseen liittyvät prosessit ja mahdollisiin apurahoihin liittyvät vakuutus- ja verotusasiat sekä oppia navigoimaan akateemisessa yhteisössä. Uutta opeteltavaa on siis paljon.

Kokemukseni mukaan väitöskirjatutkijuuteen, tutkimuksen prosesseihin ja osa-alueisiin liittyvä tieto on usein hyvin hajanaista ja muodollista: käytännön neuvoja on harvoin tarjolla. Tilanne on parantunut viime vuosina paljon, mutta siitä huolimatta paljon on vielä tehtävää. Erityisesti jatko-opintoja suunnittelevalle tilanne saattaa olla hankala, sillä yksityiskohtaisempaa tietoa ei välttämättä ole saatavilla yliopiston julkiselta sivulta.

Tiedon yhdenvertaisempi saaminen

Väitöskirjatutkijat ovat valitettavasti toisinaan edelleen epäyhdenvertaisessa asemassa rahoituslähteen perusteella. Väitöskirjantekijä voi edistää tutkimustaan monenlaisen rahoituksen turvin, mikä vaikuttaa myös hänen asemaansa yliopistolla. Väitöskirjatutkija voi olla yliopiston työntekijä, jatko-opiskelija tai itsenäinen apurahatutkija. Usein jossakin vaiheessa näitä kaikkia.

Luitko jo tämän. Miten väitöstutkimus rahoitetaan?

Toisinaan rahoituslähde määrittelee myös tarpeettomasti sitä, millainen asema väitöskirjatutkijalla akateemisessa yhteisössä on, ja millaisesta tiedosta hän pääsee osalliseksi. Toki työsuhteen edut kuuluvat vain heille, jotka työsuhteessa ovat. Näiden asioiden ulkopuolellekin jää kokemukseni ja kuulemani mukaan kuitenkin hyvin paljon sellaisia epäyhdenvertaisuutta luovia käytänteitä, joille on vaikea löytää perustetta. Tieto näistä käytänteistä mahdollistaa asioiden kyseenalaistamisen.

Hiljaisen tiedon sanoittaminen

Akateeminen maailma on edelleen täynnä hiljaista tietoa, josta tuntuu toisinaan olevan vaikea päästä osalliseksi. Hiljaisen tiedon sanoittaminen onkin yksi keskeisistä tavoitteistani tässä blogissa. Tutkimuksen tekeminen on yleensä hyvin itsenäistä, ja monet kokevat ajoittain myös yksinäisyyttä. Tietämättömyys hiljaiseen tietoon perustuvista käytänteistä saattaa aiheuttaa ulkopuolisuuden tunnetta. Yhdessä prosessiin liittyvän yksinäisyyden kanssa tämä saattaa tulla ajan myötä henkisesti raskaaksi.

Nykyisin yleistyneet etätyökäytännöt tuovat vielä oman lisähaasteensa tilanteeseen. Jos yliopiston käytävät kumisevat tyhjyyttään, on asioista vaikea kuulla edes vahingossa.

Enemmän aikaa tutkimuksen tekemiseen

Esimerkiksi yllä mainituista syistä väitöskirjatutkijoilla saattaa kokemukseni mukaan mennä todella paljon aikaa asioiden selvittelyyn ja tiedon hankintaan. Vaikka tietynlaisesta tutkimustaitojen treenistä kai tämäkin menee, se ei silti ole kenenkään etu. Vaikutus tutkinnon suoritusaikoihinkaan on tuskin positiivinen.

Toki tietoa on ainakin joissain määrin yleensä saatavilla ainakin kysymällä. Esimerkiksi oma ohjaaja on yleensä erinomainen tietolähde. Hänellä on myös velvollisuus sinua auttaa. Valitettavasti kaikkien kohdalla tämä ei ole realistinen vaihtoehto. Toisaalta kysyminenkin edellyttää tietoa tai ainakin aavistusta tiedon puutteesta.

Vertaistukea ja verkostoja

Ehkä yksi suurimmista opeista, jonka oma väitösmatka itselleni antoi, oli vertaistuen merkityksen ymmärtäminen. Ilman sitä en olisi tässä pisteessä. Vaikka suoraa vertaistukea en itse enää pysty teille tarjoamaan, toivon, että jakamistani kokemuksista omani ja toisten väitöspolun varrelta on apua. Jokaisen polku on omanlainen, mutta tuntemukset ja kohtaamamme haasteet voivat olla yllättävän samankaltaisia.

Ehkä blogi voi jossain vaiheessa toimia myös foorumina verkostoitumiselle, jossa voitte jakaa omia kokemuksianne, löytää vertaistukea ja rakentaa yhteyksiä toisiin uran alkuvaiheessa oleviin tutkijoihin.

Toivon, että blogin avulla voin auttaa teitä navigoimaan akateemisessa maailmassa, ja että se voi toimia paikkana avoimelle keskustelulle, tiedon jakamiselle ja ehkäpä myös yhteisön rakentamiselle.

Jos kirjoitus oli sinusta hyödyllinen, jaathan sen eteenpäin somessa.