Mitä on tutkimuseettinen ennakkoarviointi ja miksi se on tärkeää?

Tutkimuseettisellä ennakkoarvioinnilla pyritään varmistamaan, että tutkimus toteutetaan eettisesti ja vastuullisesti. Ennakkoarvioinnin tarpeen selvittäminen on tärkeä osa tutkimuksen suunnittelua, olit sitten vasta-alkaja tai kokeneempi tutkija. Tässä blogikirjoituksessa kerron tarkemmin siitä, mitä tutkimuseettinen ennakkoarviointi käytännössä tarkoittaa, miksi se on tärkeää ja miten se tapahtuu.

Keskityn tässä kirjoituksessa ei-lakisääteiseen ihmistieteiden eettiseen ennakkoarviointiin. Eettistä ennakkoarviointia tehdään myös eläimiin kohdistuvassa tutkimuksessa.

Mikä ennakkoarviointi?

Tieteellistä tutkimusta tulee tehdä hyviä tieteellisiä käytäntöjä (research integrity) ja tutkimuseettisiä periaatteita (research ethics) noudattaen. Tutkimuseettisellä ennakkoarvioinnilla pyritään osaltaan vastaamaan tähän tarpeeseen. Jos tutkimusetiikka on sinulle käsitteenä vieras, voit lukea siitä tarkemmin aiemmasta kirjoituksestani, jossa kerron, mitä tutkimusetiikka on ja miksi sen noudattaminen tieteellisessä tutkimuksessa on tärkeää.

Lue aiempi kirjoitukseni tutkimusetiikasta täältä. Mitä on tutkimusetiikka ja miksi se on tärkeää?

Tutkimuseettinen ennakkoarviointi on siis prosessi, jossa tutkimussuunnitelman pohjalta arvioidaan etukäteen tutkimuksen toteuttamisen eettisiä kysymyksiä ja mahdollisia riskejä, joita tutkimus saattaa aiheuttaa joko tutkittavalle tai sinulle tutkijana. Sen tarkoituksena on pyrkiä ennakoimaan aiheutuvia haittoja. Huolellinen eettinen ennakkoarviointi auttaa varmistamaan, että tutkimus on eettisesti kestävää.

Arviointi kattaa laajan kirjon aiheita, kuten tutkittavien suostumus, tietosuoja ja mahdollisten aiheutuvien haittojen suhde tutkimuksella tavoiteltuun tietoon.

Kuka ennakkoarvion tekee?

Tutkija on vastuussa oman tutkimuksensa eettisyydestä. Jos kyse on opinnäytteestä, on ohjaajalla vastuu varmistaa, että ohjattava on perehtynyt eettisiin periaatteisiin ja ohjeisiin.

Jos tutkimuksesi kohdistuu ihmisiin eli aiot esimerkiksi tehdä tutkimushaastatteluja tai tarkkailla ihmisten toimintaa, tulee sinun ennen tutkimuksen aloittamista selvittää, tarvitseeko tutkimuksestasi pyytää eettinen ennakkoarviointi.

Eettinen ennakkoarviointi tehdään siis aina ennen tutkimuksen aloittamista eli käytännössä aineistonkeruuta. Tämä on tärkeää. Jos tutkimus on jo aloitettu ennakkoarviointia ei enää saa.

Eettistä ennakkoarviointia pyydetään oman tutkimusorganisaation ihmistieteiden eettiseltä toimikunnalta. Käytännössä tutkija eli sinä toimittaa toimikunnalle aineistonkeruu- ja tutkimussuunnitelmat, joiden pohjalta arviointi tehdään. Lisäksi arviointipyyntöön tulee liittää tutkittaville annettavat materiaalit kuten kyselylomake ja mahdollinen tietosuojailmoitus. Tutkijan tulee myös eritellä lausunnon pyytämisen perusteet ja kertoa oma arvionsa tutkimuksen eettisyydestä.

Toimikunta antaa tutkimuksen eettisyydestä lausunnon, joka voi olla myönteinen, myönteinen korjausvaatimuksin tai kielteinen korjausvaatimuksin.

Jos lausunnon pyytäjä ei ole tyytyväinen lausuntoprosessiin tai toimikunnalta saamaansa lausuntoon, on hänen mahdollista pyytää asiasta lausuntoa tutkimuseettiseltä neuvottelukunnalta (TENK).

Onko ennakkoarviointi pakollista?

Ihmistieteissä eettinen ennakkoarviointi perustuu Tutkimuseettisen neuvottelukunnan Ihmistieteiden eettistä ennakkoarviointia koskevaan ohjeeseen, joka on osa TENK:in tutkimuseettistä ohjeistusta. Suomalaiset yliopistot ovat sitoutuneet noudattamaan TENK:in eettisiä ohjeistuksia.

Jos teet lääketieteellistä tutkimusta, sitä koskevasta ennakkoarvioinnista on ensisijaisesti säädetty laissa (488/1999). Lääketieteellisen tutkimuksen ennakkoarvioinnissa menetellään laissa säädetyllä tavalla, jos tutkimus kuuluu lain soveltamisalaan. Soveltamisalaa on avattu TENK:in ennakkoarviointiohjeen sivulla 5.

Jos tutkimus on sellainen, että ennakkoarvioinnin ohjeistuksessa mainitut edellytyksen täyttyvät, lausunto on pakko pyytää ja sitä on myös noudatettava. Muutoin kyseessä on hyvän tieteellisen käytännön loukkaus.

Joskus tutkimuksen ulkomainen rahoittaja tai julkaisija voi vaatia ennakkoarviointia tutkimukselle, joka ei suomalaisten ohjeiden perusteella arviointia tarvitse. Tällöin eettiseltä toimikunnalta on mahdollista pyytää kuvausta suomalaisesta prosessista arvioinnin edellyttäjälle toimitettavaksi. Mikäli kuvaus ei riitä, voi toimikunnalta pyytää lausuntoa ennakkoarvioinnin tarpeesta.

Koska arviointi pitää pyytää?

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan eettistä ennakkoarviointia koskevasta ohjeesta (s. 16) löydät suuntaviivoja sille, koska ennakkoarviointi tulee pyytää. Esimerkiksi, jos tutkittavan fyysiseen koskemattomuuteen puututaan tai hänelle esitetään poikkeuksellisen voimakkaita ärsykkeitä, tulee ennakkoarvio aina pyytää.

Erityisesti, jos teet tutkimusta, joka kohdistuu lapsiin tai kysymyksesi ovat arkaluonteisia, on ennakkoarviointi käytännössä aina pyydettävä. Hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti tutkittavan on aina itse suostuttava tutkimukseen. Joissain tapauksissa tutkimuksen onnistuminen kuitenkin edellyttää sitä, että tutkittava ei tiedä olevansa tutkimuksen kohteena. Tällöin ennakkoarviointi tulee pyytää aina.

Ennakkoarviointi tulee pyytää myös, jos tutkimus liittyy esimerkiksi tutkittavan traumaattisiin kokemuksiin ja saattaa aiheuttaa hänelle “arkielämän rajat ylittävää” henkistä haittaa tai, jos tutkittaville esitetään poikkeuksellisen voimakkaita ärsykkeitä kuten väkivaltaa sisältävät materiaalit.

Miksi ennakkoarviointi on tärkeää?

• Tutkittavien suojelu

Yksi ensisijaisista perusteista eettisen ennakkoarvioinnin suorittamiseen on suojella tutkittavia tutkimuksen mahdollisesti aiheuttamalta haitalta tai riskeiltä.

• Hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen

Tutkijoiden on noudatettava hyvää tieteellistä käytäntöä ja tutkimuseettisiä ohjeita. Tutkimuseettinen ennakkoarviointi auttaa varmistamaan, että tutkimus täyttää nämä vaatimukset.

• Luotettavuus ja laatu

Eettiset kysymykset voivat vaikuttaa suoraan tutkimuksen luotettavuuteen ja sen tulosten uskottavuuteen. Kun eettiset näkökohdat on huomioitu asianmukaisesti, tutkimustulokset ovat laadukkaampia ja uskottavampia.

• Tutkimuksen yhteiskuntavastuu

Tutkimus ei tapahdu tyhjiössä; sillä on vaikutuksia yhteiskuntaan ja yksilöihin. Tutkimustulosten tuottamisessa ei saa rikkoa yhteisesti sovittuja periaatteita. Tutkimustulosten mahdollisten negatiivisten vaikutusten tunnistaminen ja niiden arviointi kuuluvat tutkijan eettiseen vastuuseen.

Lopuksi

Nyt tiedät, mitä on tutkimuseettinen ennakkoarviointi ja miksi se on olennainen osa tutkijan työtä.

Jäikö jokin mietityttämään? Kerro kommenteissa.

Lähde: Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 3/2019.

Jos kirjoitus oli sinusta hyödyllinen, jaathan sen eteenpäin somessa.