Mikä on kirjallisuuskatsaus ja miten se tehdään?

Kirjallisuuskatsaus on tärkeä osa väitöskirjatutkimustasi. Usein kirjallisuuskatsaus on myös ensimmäinen tehtävä, jonka ohjaajasi sinulle väitösmatkasi alussa antaa. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kartoittaa ja analysoida aiempaa tutkimusta, asettaa väitöstutkimuksesi kontekstiinsa ja perustella tutkimustarve. Tässä kirjoituksessa kerron kirjallisuuskatsauksen tekemisestä ja annan askelmerkkejä, joiden avulla pääset hyvään alkuun. Kirjoituksen luettuasi tiedät, mikä on kirjallisuuskatsaus ja miten se tehdään.
Määrittele kirjallisuuskatsauksen kohde ja rajaus
Kirjallisuuskatsauksen laatiminen alkaa sen kohteen ja rajauksen määrittelystä. Liikkeelle lähdetään tutkimuksesi tutkimuskysymyksestä. Se ohjaa koko katsauksen rakennetta ja sisältöä. Tutkimuskysymys sisältää tutkimuksesi keskeiset käsitteet, joita käytät tiedonhauissa.
Katsausta on tärkeää rajata tarpeeksi, jotta siitä ei tule liian laaja tai hajanainen. Huolellinen rajaus auttaa välttämään epäolennaisten lähteiden käsittelyä ja varmistamaan, että katsauksessa syvennytään aiheeseen tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkoitus olisi siis löytää oman tutkimuksen kannalta olennainen tutkimuskirjallisuus, mutta mahdollisimman vähän turhaa sen ulkopuolelta.
Helppoa? Ei. Kirjallisuuskatsauksen tekeminen on pitkäjänteistä puuhaa. Vaikka esitän prosessin tässä lineaarisena, se ei ole suoraviivainen. Käytännössä kokonaisuus muodostuu yrityksen ja erehdyksen kautta. Vaikka tiedonhakutaitosi olisivat erinomaisella tasolla, ei epäoleellisia lähteitä voi välttää. Jotain myös yleensä puuttuu aina. Kun käyt kirjallisuutta läpi, alat saada tuntumaa kokonaisuudesta ja sen pohjalta pystyt myös viilaamaan hakujasi. Eli katsaus ei valmistu kerralla, vaan sitä kehitetään askel askeleelta paremmaksi. Tämä on normaali ja jopa välttämätön osa tieteellistä kirjoittamista.
Ennen kun aloitat varsinaisen tiedonhaun voit halutessasi tutustua kirjallisuuskatsauksen aiheeseen pinnallisemmin, jotta sinulle muodostuu alustava käsitys aiheesta. Tässä tarkoituksessa kokeilun arvoisia verkkosivuja ovat ConnectedPapers (ilmainen) tai ResearchRabbit (perustoiminnot ilmaiset). Sivujen logiikka perustuu siihen, että sinne syötetään tutkimus, jonka pohjalta sivusto luo automaattisesti kaavion kyseisen tutkimuksen ja muiden siihen liittyvien tutkimusten välillä. Saat siis visuaalisen esityksen, josta näet, miten alkuperäinen tutkimus liittyy muihin tutkimuksiin – joko aiempaan tutkimukseen, sitä täydentäviin artikkeleihin tai myöhempiin tutkimuksiin, jotka viittaavat siihen. Kaavion avulla saat laajempaa ymmärrystä tutkimusalueesta ja näät, miten eri tutkimukset liittyvät toisiinsa.
Etsi ja valitse lähteet järjestelmällisesti
Kirjallisuuskatsauksen seuraava vaihe on lähteiden järjestelmällinen etsiminen ja valitseminen. Kirjallisuuskatsausta varten sinun on tärkeää tunnistaa tutkimuksesi keskeiset käsitteet, joiden avulla alat tehdä kirjallisuushakuja. Keskeiset käsitteet poimitaan tutkimuskysymyksistä. Yleensä on tarpeen monipuolistaa hakuja etsimällä kysymyksistä löytyville käsitteille synonyymejä ja hyödyntää myös tutkimusalan omaa sanastoa. En käsittele tässä sen tarkemmin kirjallisuushakujen tekemistä. Jos kaipaat tähän tukea, kaikki yliopistokirjastot järjestävät varmasti asiasta tutkimusalaspesifejä koulutuksia. Suosittelen etsimään itsellesi sopivan ja osallistumaan sille.
Tiedonhakuprosessi tulee toteuttaa huolellisesti. Siinä hyödynnetään tieteellisiä tietokantoja, kuten Scopus, Web of Science, PubMed, EBSCO tai Google Scholar. Jos et tiedä, mikä on oman alasi keskeinen tietokanta, käänny jälleen yliopistokirjaston puoleen. Kirjaston verkkosivulta löytyy yleensä tiedonhaun oppaita, joiden avulla pääset alkuun. Tiedonhaussa on tärkeää käyttää harkittuja hakusanoja ja niiden yhdistelmiä sekä kokeilla eri hakutekniikoita ja erilaisia rajauksia. Kirjallisuuskatsauksen laatu riippuu pitkälti siitä, kuinka kattavasti ja huolellisesti lähteet on valittu, joten on tärkeää välttää satunnaista otantaa ja varmistaa, että kaikki käytetyt tutkimukset ovat tieteellisesti valideja ja relevantteja tutkimusongelman kannalta.
Uusien lähteiden löytämiseksi voit hyödyntää myös aiempien tutkimusten lähdeluetteloita. Lisäksi musta Google Scholarissa hakutuloksen alta löytyvää “Cited by” -linkki, jota klikkaamalla näet, mitkä muut tutkimukset ovat viitanneet kyseiseen artikkeliin – tämä auttaa löytämään tuoreempaa tutkimusta samasta aiheesta. Erityisesti päälähteiden kohdalla tämä toiminto voi olla hyödyllinen. Lisäksi kohdasta “Related articles” näet samankaltaisia tutkimuksia, joita Google Scholar suosittelee. Myös sieltä voit saada hyviä vinkkejä esimerkiksi soveltuvasta yleisemmästä teoreettisesta tutkimuskirjallisuudesta.
Yritä kuitenkin olla työskentelyssäsi johdonmukainen. Älä poukkoile hakusanoista ja tietokannasta toiseen lähteiden perässä vaan tee asia kerrallaan. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta kun yrität parhaasi, siivottavaa epämääräistä sotkua tulee jo paljon vähemmän.
Analysoi ja arvioi lähteet kriittisesti
Kun tarvittavat lähteet on koottu, seuraava vaihe on niiden kriittinen analysointi ja arviointi. Pelkkä tutkimusten referointi ei riitä, vaan on tärkeää pohtia, mitä aiempi tutkimus sanoo ja mitä se ei sano, millaisia löydöksiä eri tutkimuksissa on tehty sekä miten ne suhteutuvat toisiinsa. Kiinnitä huomiota myös siihen, esiintyykö tutkimusten välillä ristiriitaisuuksia, millaisia menetelmiä on käytetty ja kuinka luotettavia tulokset ovat. Lisäksi on olennaista tunnistaa tutkimusaukkoja, eli sellaisia kysymyksiä, joihin aiempi tutkimus ei ole antanut kattavaa vastausta – nämä aukot voivat tarjota perusteluja oman tutkimuksesi tarpeellisuudelle.
Kriittinen arviointi auttaa rakentamaan kirjallisuuskatsauksesta analyyttisen kokonaisuuden sen sijaan, että se jäisi pelkäksi aiempien tutkimusten katalogiksi ilman selkeää argumentatiivista näkökulmaa. Katsauksen tulee siis esittää perusteltuja väitteitä aiemman tutkimuksen pohjalta sen sijaan, että se vain esittelee tutkimuksia irrallisina kuvauksina.
Jäsennä ja kirjoita kirjallisuuskatsaus
Seuraava vaihe on kirjallisuuskatsauksen jäsentäminen ja kirjoittaminen. Tässä vaiheessa kerätty ja analysoitu tieto organisoidaan loogiseksi kokonaisuudeksi. Rakenne voi perustua esimerkiksi temaattiseen, ajalliseen tai metodologiseen jaotteluun riippuen siitä, mikä toimii parhaiten tutkimuskysymyksesi kannalta. Käytännössä tekstiä kannattaa tuottaa koko prosessin ajan lukemisen rinnalla, mutta tässä vaiheessa sitä aletaan muokata toimivaksi kokonaisuudeksi.
Kirjallisuuskatsauksen tulisi muodostaa selkeä narratiivi, jossa tutkimukset suhteutetaan toisiinsa, ei vain esitetä irrallisena kokoelmana aiempia löydöksiä. Katsaus alkaa johdannolla, jossa perustellaan kirjallisuuskatsauksen kohde ja rajaus, minkä jälkeisessä pääosiossa käsitellään aiempaa tutkimusta jäsennellysti ja kriittisesti. Lopuksi kirjoitetaan lyhyt yhteenveto, joka kokoaa keskeiset havainnot, osoittaa tutkimusaukot ja perustelee, miten oma tutkimus täydentää tai haastaa aiempaa tietoa. Kirjoitusvaiheessa on keskeistä varmistaa, että katsaus ei jää pelkäksi referaatiksi, vaan että se rakentaa johdonmukaisen ja perustellun näkökulman tutkimusaiheeseen.
Mistä tietää, että kirjallisuuskatsaus on valmis?
Hyvä kysymys, johon on vaikea vastata yleispätevästi. Heti kättelyssä kannattaa hyväksyä se, että aina tulee olemaan jotain, mikä jää katsauksestasi pois. Tietoa ei voi hakea loputtomiin ja uusia tutkimuksia tulee koko ajan. Vaikka katsauksessa tulee pyrkiä kattavuuteen, täydellisyyden tavoittelu kannattaa unohtaa.
Hyvä merkki siitä, että katsaus alkaa olla valmis on se, että kun luet tutkimuksia ja niiden kirjallisuuskatsauksia, mikään keskeinen lähde ei enää tulle sinulle yllätyksenä. Väikkärivaiheessa kannattaa tietysti pyytää palautetta myös ohjaajalta.
Viimeistely ja viittausten hallinta
Kirjallisuuskatsauksen lähdeviittausten tulee olla johdonmukaisia ja kattavia, jotta lukija voi helposti jäljittää lähteet. Katsauksen kirjoittaminen onkin oivallinen vaihe alkaa harjoitella viitteidenhallintaohjelman käyttöä. Lähteitä tulee olemaan paljon ja lähdeviittausten hallinta ilman viitteidenhallintaohjelmaa, kuten Zoteroa, Mendeleytä tai EndNotea, tulee aiheuttamaan turhaa työtä ja harmaita hiuksia. Viitteidenhallintaohjelman avulla viittaukset pysyvät järjestyksessä.
Luitko jo tämän.
Mikä on viitteidenhallintaohjelma ja miksi sen käyttö kannattaa opetella?
Viimeistelyvaiheessa teksti tulee käydä läpi huolellisesti kirjallisuuskatsauksen yhtenäisyyden ja argumentaation sujuvuuden varmistamiseksi. Tarkista tekstin rakenne ja logiikka sekä varmistaa, että keskeiset tutkimukset ja niiden väliset suhteet tulevat esiin selkeästi.
Entä se tekoäly?
Ehkä oletkin jo törmännyt somessa videoihin, joissa kirjallisuuskatsaus tehdään kokonaan tekoälyn avulla? Kuulostaako houkuttelevalta? Miksi nyhertäisin viikkoja tekstejä lukien, kun tekoäly hoitaa homman hetkessä. Helppoa ja vaivatonta. Mahdollisesti, mutta tässäkin asiassa se, että joku näyttää liian hyvältä ollakseen totta, todennäköisesti tarkoittaa juuri sitä, että se on.
Minulla ei ole kokemusta kirjallisuuskatsauksen tekemisestä tekoälyllä. Olen kuitenkin käyttänyt tekoälyä tiedonhankinnassa pienemmässä mittakaavassa ja jo tässä kohden huomannut, että oikeasti hyvän kehotteen muotoilu on todella vaikeaa. Toisinaan tekoälyn vastaukset ovat myös kauniisti sanottuna melko luovia. Kirjallisuuskatsauksen tasolla toimivan kehotteen tekeminen vaatii jo melko hyvää perehtyneisyyttä aiheeseen. Somesta on toki saatavilla mallipohjia tekoälyn ohjeistukseksi, mutta niiden osalta sinun on osattava arvioida, missä määrin ne ovat soveltuvia sinun alallesi ja tutkimukseesi ja kyettävä muokkaamaan niitä tarvittavissa määrin.
Toki tekoäly kehittyy koko ajan, mutta ainakaan tällä hetkellä siihen ei tässä suhteessa voi luottaa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että sinun tulee tarkastaa katsaus kokonaisuudessaan lähde lähteeltä ja täydentää ja korjata sitä tarvittavissa määrin. Tekoälyllä voi siis ehkä tehdä jonkinlaisen pohjan, mutta sen jälkeen sinulla on edessäsi vielä paljon työtä. Olen myös vähän skeptinen sen suhteen, kuinka paljon tekoälyn käyttö sitten loppupeleissä edes säästää sitä aikaa. Muista myös, että kirjallisuuskatsaus toimii tutkimuksesi pohjana, mikä tarkoittaa sitä, että sinulla tulisi olla hyvä ymmärrys siitä tutkimuksesta, jota siihen sisällytät. Myös tätä näkökulmaa on hyvä pohtia, jos tekoälyn käyttäminen houkuttaa.
Jos käytät tekoälyä väitöstutkimuksessasi, ota selvää yliopistosi linjauksista tekoälyn käytössä. Se saattaa olla kielletty opinnäytteissä. Käytännössä tutkimuksessa on vähintäänkin ilmoitettava, jos tekoälyä on käytetty.
Tiedätkö nyt, mikä on kirjallisuuskatsaus?
Toivottavasti sinulla on nyt hieman parempi käsitys siitä, mikä on kirjallisuuskatsaus ja miten se tehdään. Kirjallisuuskatsauksen tekeminen ei ole suoraviivainen prosessi. Lähteitä voi tulla lisää, rajausta voi joutua tarkentamaan ja jäsentelyä muovaamaan kesken prosessin. Älä huolehdi täydellisyydestä heti alussa. Ehdit kyllä muokata katsausta matkan varrella.
Mukavia lukuhetkiä!
Luitko jo nämä.
Mikä on tutkimussuunnitelma ja miten se tehdään?
Kuinka päästä alkuun väitöskirjatyössä? Vinkit aloittelevalle tutkijalle
Jos kirjoitus oli sinusta hyödyllinen, jaathan sen eteenpäin somessa.
You May Also Like
5 virhettä väitöskirjamatkaltani ja mitä tekisin toisin
13/08/2024
Kansainvälinen tieteellinen julkaiseminen: Mitä aloittelevan tutkijan on hyvä tietää?
01/10/2024
2 Comments
Tiia Pihlakoski
Tätä blogia on myös hyvä soveltaa ammattikorkean opinnäytetyön tekemisessä 🙂
hamalainenhanna
Kiva kun jätit kommentin. 😊 Kyllä, samat lähtökohdat pätee kaikkiin korkeakoulujen opinnäytteisiin ja niistä voi sotten soveltaa omaan käyttöön.