Apurahatutkijan verotuksen ABC

Jos teet väitöskirjaa työskentelyapurahalla tai saat apurahaa vaikkapa konferenssimatkaan tai tutkimuksen tekemisestä syntyviin kuluihin, törmäät väistämättä myös verotusasioihin. Tässä kirjoituksessa käsittelen apurahatutkijan veroasioita. Otan esille niitä asioita, joita itse ensimmäisen apurahan saatuani olisin halunnut tietää. Kyse ei siis ole kattavasta apurahojen verotuksen tietopaketista. Sen sijaan kirjoituksen luettuasi tiedät keskeiset lähtökohdat väitöskirjatutkimukseen myönnettyjen apurahojen verotuksesta.

En ole verotuksen asiantuntija, joten jos joku sellainen kertoo sinulle toisin, kuuntele häntä. On myös hyvä muistaa, että verolait muuttuvat, mikä kannattaa pitää vinkkejä lukiessa mielessä.

Käsittelen nimenomaan yksityishenkilön eli niin sanotun luonnollisen henkilön saamia apurahoja. Toisin sanoen työryhmien saamat apurahat jäävät kirjoituksen ulkopuolelle, sillä niistä minulla ei ole kokemusta. Lisäksi työryhmän vetäjänä toimii joka tapauksessa joku muu kuin väitöskirjatutkija eli jos väitöskirjatutkijana työskentelet työryhmässä, kannattaa pulmatilanteissa kääntyä työryhmän vetäjän puoleen.

Aloitetaan kuitenkin muutamalla sanalla väitöskirjatutkijan verotuksesta yleensä.

Miten väitöskirjatutkijaa verotetaan?

Väitöskirjatutkijan verotukseen vaikuttaa tietenkin työskentelyn rahoitusmuoto.

Luitko jo tämän. Miten väitöstutkimus rahoitetaan?

Jos teet väitöskirjaa työsuhteessa yliopistoon ja saat palkkaa, verotus hoituu samaan tapaan kuin missä tahansa muussakin palkkatyössä eikä siihen yleensä liity sen kummempia kiemuroita. Toki tällöinkin kannattaa muistaa, että työhön liittyvät kulut saa vähentää verotuksessa eli vaikkapa mahdollisista kirjahankinnoista kannattaa pitää kuitit tallessa.

Jos työskentelet kokonaan tai osin kotoa käsin, myös työhuonevähennys on eurojen arvoinen verotuksessa tehtävä vähennys, joka kannattaa pitää mielessä. Toki myös, jos teet vaikkapa konferenssimatkan, jonka kuluja työnantajasi ei kata, kannattaa kuitit säilyttää ja muistaa asia veroilmoituksen tarkastamisen yhteydessä. Usein kuitenkin yliopistoon työsuhteessa olevilla työmatkakuluista vastaa työnantaja. Myös tutkimukseen liittyvän kirjallisuuden hankkimisesta kannattaa kysyä omasta tiedekunnasta ennen, kun kirjoja lähtee itse ostamaan.

Jos teet väitöskirjaa ilman rahoitusta esimerkiksi muun työn ohessa tai olet vielä hakemassa rahoitusta tutkimuksellesi, ei mahdollisia väitöskirjatyöstä syntyneitä kuluja voi vähentää verotuksesta. Vähennysmahdollisuus edellyttää, että sinulla on verotettavaa tuloa siitä toiminnasta, johon kulut kohdistuvat. Tulot ja kulut siis kulkevat aina käsikädessä.

Mitä pitää huomioida apurahatutkijan verotuksessa?

Apurahatutkijan veroasiat pitää hoitaa itse, ja homma ei ole valitettavasti selkeimmästä päästä. Myös tietoa on edelleen saatavilla todella huonosti.

Olen itse tehnyt väitöskirjani pääosin apurahoilla, ja ensimmäisinä apurahavuosina käytin todella paljon aikaa etsien tietoa ja apua veroilmoituksen täyttämiseen. Lainsäädäntöä ja verottajan ohjeita kahlatessani se, että satun olemaan oikeustieteilijä oli tietysti kullanarvoinen etu. Tästä huolimatta monista asioista jäi hieman epämääräinen olo. Asiaa vaikeutti se, että verottajan päässä ei ainakaan asiakaspalvelussa ollut erillistä apurahojen verotukseen erikoistunutta porukkaa vaan, jos kysyttävää oli, tuli olla yhteydessä henkilöverotukseen. Sama pätee yhteydenottojen osalta edelleen.

Henkilöverotuksessa apurahahommat olivat ilmeisesti sen verran harvinaisia, että niihin liittyviin käytännön kiemuroihin ei valitettavasti puhelimen päästä löytynyt aina osaamista. Olen itse aikanaan soittanut verohallinnon asiakaspalveluun apuraha-asioissa useamman kerran ja usein vastaus on jokaiseen kysymykseeni ollut ”Odotas hetki. Kysyn kollegalta.” Valitettavan harvoin kollegakaan on kuitenkaan ollut juuri viisaampi. On myös käynyt niin, että saamani neuvot ovat osoittautuneet vääriksi. Valitettavasti en ole kokemuksineni yksin. Tasapuolisuuden nimissä mainittakoon kuitenkin sekin, että olen saanut myös asiantuntevaa palvelua.

Koska apua voi olla saatavilla melko niukasti, on jokaisen apurahaa saavan hyvä tietää verotuksensa yleiset raamit, jotta hänellä on valmiuksia veroilmoituksen täyttämiseen ja aikanaan myös päätöksen tarkastamiseen. Näidenkin asioiden kanssa väitöskirjatutkija saattaa olla melko yksin.

Verottajan ohje apurahojen verotuksesta löytyy täältä ja täältä.

Ainakin jokunen vuosi sitten verohallinto myös järjesti keväisin infotilaisuuksia apurahojen verotuksesta Youtube-kanavallaan. Pikaisella vilkaisulla en sieltä kyseisiä tallenteita enää löytänyt. Sen sijaan Koneen Säätiön verkkosivulta löysin linkin vuoden 2020 verotusta koskevan verohallinnon esityksen materiaaliin, joka löytyy täältä. Huomaa, että vähintäänkin kaikki euromääräiset rajat ovat vuodesta 2020 todennäköisesti muuttuneet.

Mutta nyt siis viimein itse asiaan. Aloitetaan työskentelyapurahoista ja siirrytään sen jälkeen kuluapurahoihin.

Luitko jo tämän. Mihin väitöskirjatutkija voi saada apurahaa?

Työskentelyapurahan verotus

Ensinnäkin tutkimusta varten saaduista työskentelyapurahoista on hyvä tietää se, että osa niistä on verovapaita kokonaan ja osa taas valtion vuotuista taiteilija-apuraha vastaavaan määrään asti (n. 26 000 euroa vuonna 2024).

Kokonaan verovapaita ovat niin sanottujen julkisyhteisöjen kuten Suomen valtio ja kunnat myöntämät apurahat. Muut eli yksityisten rahoittajien kuten säätiöt, rahastot ja yliopistot myöntämät työskentelyapurahat ovat veronalaisia taiteilija-apurahan ylittäviltä osin. Myös ulkomailta saadut apurahat ovat veronalaisia samalla tavalla.

Verovapaudesta seuraa se, että myöskään mahdollisuutta verovähennyksiin ei ole. Kuten jo mainitsin, jos et maksa veroja et voi myöskään vähentää kuluja.

Apuraha on sen vuoden tuloa, jona se on maksettu. Tällä on merkitystä erityisesti silloin, jos rahoituksesi muodostuu tilkkutäkkimäisesti useista eri rahoittajien maksamista apurahoista. Tällöin saattaa käydä niin, että saat alkuvuodesta 25 000 euroa säätiöltä A ja loppuvuodesta saman verran säätiöltä B, jolloin verottaja katsoo, että kyseisen vuoden apurahatulosi ovat 50 000 euroa eli noin 24 000 eurosta tulee maksaa verot, vaikka todellisuudessa säätiön B apurahalla on tarkoitus elää seuraava vuosi.

Verot siis maksetaan vain noin 24 000 eurosta, koska työskentelyapurahat ovat verovapaita valtion vuotuista taiteilija-apurahaa vastaavaan euromäärään saakka.

Tällaisessa tapauksessa kannattaa olla hyvissä ajoin yhteydessä rahoittajaan B ja sopia apurahan maksusta vasta seuraavan vuoden puolella. Yleensä nämä ovat hyvin neuvoteltavissa rahoittajien kanssa. Erityisesti pienempien rahoittajien kohdalla olen joskus törmännyt siihen, ettei asia onnistu heidän omaan taloudenhoitoonsa liittyvistä syistä.

Lähtökohtaisesti apurahan myöntäjä ilmoittaa yli 1000 euron apurahat verottajalle eli niiden pitäisi olla valmiina esitäytetyllä veroilmoituksellasi. Joskus erityisesti pienemmät rahoittajat jättävät kuitenkin pienempiä apurahoja ilmoittamatta. Itse olen ilmoittanut esitäytetyllä veroilmoituksella myös nämä pienet apurahat, vaikka sillä ei verotuksen näkökulmasta kyseisenä vuonna olisikaan merkitystä.

Entäpä verovähennykset?

Jos maksat työskentelyapurahastasi veroa, sinun on mahdollista tehdä vähennyksiä tulonhankkimiskuluina vähän samaan tapaan kuin palkkatuloista. Yleisiä vähennettäviä kuluja ovat esimerkiksi työhuonevähennys tai työtilan vuokra, kirjallisuus, tietokone, itse hankittuihin ohjelmistoihin liittyvät maksut, toimistotarvikekulut ja niin edelleen.

Apurahoista maksettavat työeläkevakuutusmaksut eli MYEL-maksut vähennetään erikseen omassa kohdassaan veroilmoituksella eli niitä ei merkitä tulonhankkimiskuluihin. MELA ilmoittaa nämä suoraan verottajalle, joten omaksi tehtäväksi jää tarkastaa, että summa on oikein.

Jos MYEL-maksut ovat vieraita voit tutustua asiaan täällä. Tarkoitukseni on tehdä niistä myöhemmin myös erillinen kirjoitus.

Viimeisenä vinkkinä huomaa, että YLE-vero (tietyin edellytyksin) ja sairausvakuutusmaksu peritään työskentelyapurahan saajalta, vaikka verotettavaa apurahatuloa ei olisi eli työskentelyapuraha jää tuon verovapaan summan alle tai on julkisyhteisön myöntämä. Jos esimerkiksi vuoden aikana ainoa saamasi tulo on 25 000 euron työskentelyapuraha, kannattaa varautua siihen, että joudut mahdollisesti maksamaan kyseiset maksut jäännösverona.

Käytännössä verojen maksu tapahtuu usein ensimmäisen apurahan kohdalla jälkikäteen jäännösverona. Vaihtoehtoisesti voit myös hakea apurahalle ennakkoveron heti kun se on maksettu, jolloin saat erilliset tilisiirrot verojen maksamista varten.

Ennakkoveron hakeminen onnistuu ymmärtääkseni verohallinnon verkkopalvelussa, johon sinun tulee täyttää tiedot apurahasta ja sen myöntäjästä. Jos päädyt täyttämään nämä tiedot ennakolta itse, muista, että myös apurahan myöntäjä tulee nämä ilmoittamaan. Tarkasta siis aikanaan esitäytetty veroilmoitus huolella, jotta apuraha ei näy siellä kahteen kertaan.

Apurahatutkijan matkakulut verotuksessa

Työskentelyapurahalla väitöskirjaa tekevä voi vähentää esimerkiksi konferenssimatkoista syntyviä matka- ja majoituskuluja omasta verotuksesta. Myös matkan aikana lisääntyneet elantokustannukset esimerkiksi lounaat ja päivälliset ravintolassa voi vähentää verotuksessa. Vähennykset tehdään joko kuittien mukaan tai verohallinnon valmiiksi määrittelemän päivätaksan mukaan. Taksa riippuu matkan pituudesta. Ulkomaan matkoilta voit vähentää ulkomaanpäivärahaa, joka määrittyy matkustusvuorokausien mukaan.

Jos olet saanut matka-apurahan matkaa varten, matkan kulut katetaan tietysti sillä. Et voi siis pistää matka-apurahaa taskuusi ja vähentää matka- ja majoituskuluja myös verotuksesta.

Huh, selvisit maaliin asti. Toivon, että kirjoituksesta oli apua.

Jos jokin asia jäi mietityttämään, jätä kommentti niin jatketaan keskustelua. Kuulisin myös mielelläni kokemuksiasi apurahojen verotuksesta.

Jos kirjoitus oli sinusta hyödyllinen, jaathan sen eteenpäin somessa.