Akateeminen julkaiseminen ja tieteellisen artikkelin julkaisuprosessi

Julkaiseminen on keskeinen osa tutkijan työtä ja tietellistä tutkimusta. Sitä voi sanoa koko asian ytimeksi. Tieteellinen tieto rakentuu pala palalta tieteellisistä julkaisuista, joita tiedeyhteisö arvioi. Tässä blogikirjoituksessa pääset kurkistamaan akateemiseen julkaisemiseen ja erityisesti siihen, millainen on tieteellisen artikkelin julkaisuprosessi. Kirjoituksesta selviää esimerkiksi, miten tieteellisen artikkelin kohdelehti valitaan, miksi julkaisuprosessit ovat niin pitkiä ja maksetaanko julkaistuista tutkimusartikkeleista kirjoittajapalkkio.

Mitä on akateeminen julkaiseminen?

Akateemisella julkaisemisella voidaan viitata useisiin eri julkaisutyyppeihin. Tieteellisten artikkelien ohella voi olla kyse esimerkiksi konferenssijulkaisusta, akateemisesta monografiasta eli yhden henkilön kirjoittamasta kirjasta tai kokoelmateoksesta, jossa on kirjoituksia useilta kirjoittajilta. Yhtä lailla myös yleistajuiset tekstit kuten blogikirjoitukset, vieraskynät tai päättäjille suunnatut politiikkasuositukset ovat osa akateemisten julkaisujen kokonaisuutta ainakin laajasti määriteltynä.

Akateemisella julkaisemisella tehdään tutkittua tietoa näkyväksi sekä tieteenalan sisällä että laajemmin yhteiskunnassa. Erilaiset julkaisutyypit palvelevat erilaisia tarkoituksia ja lukijoita. Tästä huolimatta niiden päätavoite on sama eli tutkimuksesta viestiminen. Vain yleisö, julkaisufoorumi ja asian esittämisen tapa muuttuvat.

Tutkijan uran näkökulmasta julkaisut rakentavat tutkijan asiantuntijaprofiilia: ne kertovat muille, mitä juuri sinä olet tutkinut. Akateemisiin tehtäviin rekrytoinnissa pääpaino vaikuttaa olevan hyvin vahvasti julkaisutoiminnassa, erityisesti tieteellisissä artikkeleissa ja niiden lukumäärässä. Tämä johtunee ainakin osin yliopiston rahoitusmallista: julkaisu ulos = rahaa sisään. Tästä näkökulmasta ahkerasti julkaiseva tutkija näyttäytyy parempana valintana kuin vähemmän julkaiseva tutkija. Yliopiston ja siten myös tutkijan tehtävä on kuitenkin myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen, minkä vuoksi myös laajemmalle yleisölle suunnatut julkaisut ovat tärkeitä.

Vaikka tieteellisten artikkelin rooli on, paljon syystäkin, keskeinen akateemisessa julkaisemisessa, on kuitenkin hyvä ymmärtää, että myös muunlaisilla julkaisuilla on tehtävänsä ja myös niiden tekemistä on hyvä harjoitella jo mahdollisimman alkuvaiheessa. Tieteellisen artikkelin konventioiden, tieteellisten ilmaisuiden ja niiden toistamisen taakse pystyy myös joissain määrin piiloutumaan. Tutkijan osaaminen mitataankin myös siinä, kuinka hyvin hän osaa yleiskielistää tutkimustaan ja kertoa siitä siten, että myös oman alan ulkopuolella olevat ihmiset sen ymmärtävät.

Keskitytään kuitenkin seuraavaksi siihen, millainen on tieteellisen artikkelin julkaisuprosessi, joka uudelle tutkijalle on yleensä vieras, ja palataan yleistajuisempiin teksteihin toisella kertaa.

Missä tieteellisiä artikkeleita julkaistaan?

Tieteelliset artikkelit julkaistaan kyseisen tieteenalan tieteellisissä lehdissä, joita on paljon. Lehden valinnassa kannattaa lähteä liikkeelle siitä, onko tutkimus kiinnostava kansainvälisesti vai kansallisesti, sekä huomioida lehden taso. Tämän lisäksi on hyvä tarkastaa lehden ilmestymistiheys erityisesti, jos kyseessä on väitöskirjaan tuleva artikkeli, jotta väittely ei pahimmassa tapauksessa viivästy siksi, että lehti ilmestyy niin harvoin. Usein näidenkin toimien jälkeen jäljelle jää useita vaihtoehtoja, joista valita omaan tutkimukseen parhaiten sopiva.

Määritä tutkimuksen yleisö

Kohdelehti voi olla joko kansainvälinen tai kansallinen. Se, kumpi on julkaisualustana parempi, riippuu tutkimuksestasi. Joillain aloilla lähes kaikki julkaistaan kansainvälisissä lehdissä, mutta esimerkiksi omalla alallani oikeustieteessä myös kansalliset lehdet ovat tärkeitä. En mene tässä nyt asiaan tarkemmin, mutta valinnan pitäisi lähteä aina tutkimuksesta ja siitä, ketä se kiinnostaa. Kumpikaan vaihtoehto ei ole siis itseisarvoisesti toista parempi.

Huomioi lehden ilmestymistiheys

Tieteelliset lehdet ilmestyvät yleensä joitakin kertoja vuodessa keskimäärin ehkä 2–6 numeroa vuoden aikana. Melko hidas julkaisutahti vaikuttaa tietenkin siihen, kuinka nopeasti oman artikkelin saa lehdessä ulos. Esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän lehden kohdalla julkaisupäätöksestäkin voi mennä hyvin vuosi artikkelin julkaisemiseen. Nykyisin monet kansainväliset lehdet julkaisevatkin julkaistavaksi hyväksyttyjä artikkeleita verkkosivullaan jo ennen niiden virallista ilmestymistä (early view) lehden numerossa.

…ja tasoluokitus

Tieteelliset lehdet ovat eritasoisia. Suomessa tieteellisten lehtien tasoluokituksessa käytetään niin sanottua JUFO-luokitusta, jossa lehdet on luokiteltu numeroin 0–3. Tasolla 3 oleva lehti on kaikkein kovatasoisin ja tasolla 1 kyseessä on perustason lehti, jossa julkaisukynnys on puolestaan matalin. JUFO kattaa sekä suomalaisia että ulkomaalaisia lehtiä. On myös lehtiä, joilla ei ole JUFO luokitusta lainkaan tai luokitus on 0. Tason 0 lehdet eivät ole täyttäneet perustason kriteereitä. Se ei välttämättä tarkoita sitä, että lehti olisi umpisurkea. Voi olla, että kyseessä on uusi lehti, jota ei ole vielä pystytty arvioimaan. Lehtien JUFO-luokitukseen voit tutustua JUFO-portaalissa, jossa lehtiä on mahdollista hakea hakukriteereillä. Kun valitset lehteä ensimmäiselle omalle artikkelillesi, on usein järkevää lähteä liikkeelle perustasolta, jolla myös julkaisukriteerit ovat matalammat.

Lehden tasoa arvioidessa hyvä lähtökohta on JUFO-luokitus. Muita asioita, joihin voit kiinnittää huomiota ovat impact factor -luku, joka kertoo siitä, kuinka paljon lehdessä julkaistut kirjoitukset saavat viittauksia sekä lehden maine. Erityisesti avoimeen julkaisemiseen liittyvien kirjoittajamaksujen myötä (=lehdelle maksetaan julkaisemisesta, jotta lukija saa lukea artikkelin ilmaiseksi) on alalle tullut vilpillisiä toimijoita, joita kannattaa varoa. Alussa lehden tason valintaa ei kannata tehdä kuitenkaan liian vaikeaksi, JUFO-luokituksen kanssakin pääsee jo hyvin alkuun.

Jos haluat lukea enemmän lehtien arvioinnista ja siihen liittyvistä mittareista, oman yliopistokirjastosi verkkosivulta löytyy varmasti tieteellisten julkaisujen arviointia koskeva opas. Oman tieteenalan ja tutkimusaiheen keskeisiin lehtiin kannattaa tutustua väitöskirjaprosessin alussa. Apua oman alan tärkeiden lehtien löytämiseen kannattaa kysyä ohjaajalta ja kollegoilta.

Entäpä se palkkio?

Lähtökohtaisesti tieteellisessä lehdessä julkaisemisesta ei makseta julkaisupalkkiota. Tosin olen kuullut, että joillakin aloilla palkkiokäytäntö on ainakin vielä joitakin vuosia sitten ollut eli tieteenalakohtaisia poikkeuksia saattaa olla. Uskallan kuitenkin väittää, että 95 % tapauksessa palkkiosta on valitettavasti turha haaveilla.

Kuinka julkaisuprosessiin valmistaudutaan?

Julkaisuprosessin miettiminen kannattaa aloittaa jo tutkimusprosessin varhaisessa vaiheessa. Mielellään jo silloin kun alat hahmotella tutkimusaihetta ja suunnitella tutkimuksen toteuttamista. Kyllä, varhainen vaihe tarkoittaa todella varhaista.

Tässä kohden kannattaa pohtia sopivaa kohdelehteä ja sen julkaisukriteereitä. Erityisesti kansainvälisellä puolella lehtien määrä on suuri ja osalla fokus on hyvinkin rajattu. Tutkimukseen liittyvien kriteerien ohella lehdillä on paljon muodollisia kriteerejä kuten sanamäärät, englanninkielisillä lehdellä se käytetäänkö britti- vai amerikanenglantia, viittaustapa, taulukoiden muotoilut ja niin edelleen. Kun lehden julkaisukriteerit osaa ottaa huomioon jo alussa, pääset helpommalla editointivaiheessa, vaikka monet näistä voi korjata myöhemminkin

Seuraava vaihe on käsikirjoituksen kirjoittaminen. Kun käsikirjoitus ja sen tiivistelmä mahdollisine käännöksineen on valmis, käy vielä läpi lehden kirjoitusohjeet. Älä anna lehdelle syytä hylätä käsikirjoitustasi heti kättelyssä vaan tarkasta huolellisesti, että olet noudattanut kirjoitusohjeita pilkulleen. Jos kyse on kansainvälisestä julkaisusta, johon et kirjoita äidinkielelläsi, tässä vaiheessa on hyvä tehdä kielentarkastus. Monet lehdet sitä edellyttävätkin.

Tieteellisen artikkelin julkaisuprosessi

Käsikirjoitus lehteen

Tieteellisen artikkelin julkaisuprosessi käynnistyy käsikirjoituksen lähettämisellä lehden toimitukseen, mitä sanotaan submittaamiseksi (tulee siis englannin sanasta submit). Submittaaminen tapahtuu nykyisin yleensä lehden verkkosivulla olevan portaalin kautta, johon pitää ensimmäisellä kerralla luoda oma käyttäjätili. Kustantamoilla on kaikilla omat portaalinsa, joten ajan kanssa käyttötilejä tulee luotua aika paljon. Onneksi moneen voi nykyisin kirjautua myös ORCID-tunnisteella. Jos lehdellä ei ole portaalia, vaihtoehto on yleensä lähettää käsikirjoitus sähköpostilla lehden toimitukseen. Ohjeet löytyvät lehden verkkosivulta.

Mikä ihmeen ORCID? Lue lisää täältä: Tutkijaprofiilit ja verkostoitumispalvelut — onko niistä hyötyä?

Submittaamiseen on hyvä varata aikaa. Se ei käy kädenkäänteessä varsinkaan, jos joudut alkaa luomaan uutta käyttäjätiliä. Portaaliin pitää yleensä syöttää melkoinen määrä tietoja. Lisäksi varaudu jo ennalta siihen, että erityisesti kansainväliseen julkaisuun pitää liittää usein muitakin dokumentteja esimerkiksi motivaatiokirje, jossa kerrot lyhyesti mistä tutkimuksessa on kyse, miksi se on tärkeä ja miksi juuri kyseinen lehti on sille paras julkaisualusta.

Toimituksen arviointi

Kun lehti on vastaanottanut käsikirjoituksen, se menee – jälleen lehdestä riippuen – arvioitavaksi joko päätoimittajalle tai toimituskunnalle, joka päättää siitä lähteekö käsikirjoitus varsinaiselle vertaisarviointikierrokselle lainkaan. On mahdollista, että käsikirjoitus hylätään heti tässä vaiheessa (ns. desk rejection), jos se ei esimerkiksi toimituksen mielestä sovi lehden profiiliin. Tämä vaihe kestää yleensä muutamasta päivästä kuukauteen. Aikahaarukka on hyvin suuntaa antava, mutta yleensä eteen päin mennään kohtalaisen rivakasti.

Vertaisarviointi

Jos läpäiset ykkösvaiheen, siirrytään varsinaiseen vertaisarviontiin (referee-arviointi), jossa käsikirjoituksesi lähetetään yleensä kahdelle alan asiantuntijalle arvioitavaksi. Et välttämättä saa erillistä ilmoitusta vertaisarviointiin lähettämisestä. Jos käsikirjoitus on lähetetty toimitukseen portaalin kautta, siellä voit kuitenkin yleensä seurata prosessia.

Vertaisarviointi kestää kuukausia. Arvioijat antavat käsikirjoituksesta kirjalliset palautteet, joiden perusteella lehden toimitus päättää, haluaako se jatkaa julkaisuprosessia käsikirjoituksen osalta vai ei. Tässä vaiheessa käsikirjoitus voidaan hyväksyä sellaisenaan (TODELLA harvinaista!) tai korjauksin. Käsikirjoitus voidaan myös hylätä.

Vertaisarvioinnista voi lukea tarkemmin sitä koskevasta kirjoituksesta. Mitä aloittelevan tutkijan pitää tietää vertaisarvioinnista?

Korjaukset, hyväksyminen tai hylkääminen

Jos saat hylkäävän päätöksen, etsi toinen lehti ja aloita julkaisuprosessi alusta. Pohdi kuitenkin ensin saamasi palautteen perusteella, pitäisikö tekstiä ensin muokata vai voitko lähettää sen sellaisenaan. Muista tarkastaa kuitenkin muotoilut ja vastaavat uuden lehden kirjoitusohjeista. Näitä joudut yleensä muokkaamaan. Ja vaihda lehden nimi motivaatiokirjeeseen, jos sellaista käytät.

Jos prosessi ensimmäisessä lehdessä jatkuu, tässä vaiheessa teet vertaisarvioijien esittämät korjaukset. Ne voivat olla pieniä, parissa päivässä hoidettavia viilauksia tai isompia, viikkojen työtä vaativia muokkauksia. Sinun tulee myös tehdä toimitukselle erillinen dokumentti, jossa kerrot, miten olet (tai miksi et ole) huomioinut palautteita ja tehnyt ehdotettuja korjauksia. Toimituksessa ei ole aikaa alkaa vertailemaan käsikirjoituksiasi ja jäljittää muokkauksia, kerro siis asiat mahdollisimman tarkasti: olen lisännyt arvioijan A esittämän asian X sivulle 15 kappaleeseen kaksi.

Käsikirjoitusta ja korjausdokumenttia kannattaa työstää rinnakkain niin et joudu ennen uutta submittausta pohtimaan, mitä tulikaan tehtyä. Lähtökohta on, että kaikki ehdotetut korjaukset tehdään. Joskus kuitenkin sinulla ja arvioijalla voi olla esimerkiksi paradigmaeroja, joiden vuoksi muutosten tekeminen ei ole perusteltua. Kerro tämä toimitukselle dokumentissa.

Kun muokkaukset on tehty, lähetetään seuraava versio toimitukselle. Jos kyse oli pienemmistä muokkauksista, tehdään julkaisupäätös yleensä nopeasti toimituksen sisällä. Toimitus voi vielä ehdottaa pieniä viilauksia, hylätä artikkelin tai hyväksyä sen julkaistavaksi sellaisenaan. Muista juhlistaa myönteistä julkaisupäätöstä!

Jos tehdyt muutokset ovat isompia, saattaa toimitus lähettää käsikirjoituksen uudelleen vertaisarviointiin, jonka perusteella käsikirjoitus voidaan jälleen hyväksyä, hylätä tai edellyttää muokkauksia.

Mitä tapahtuu julkaisupäätöksen jälkeen?

Julkaisupäätöksen jälkeen lehti aloittaa käsikirjoituksen toimittamisen. Lehdessä tehdään esimerkiksi oikoluku ja taitto, minkä jälkeen saat oikovedokset tarkastettavaksesi. Tarkasta vedokset huolella. Toimitukset ovat kiireisiä ja kaikkea sattuu. En ole palauttanut yhtäkään oikovedosta ilman korjausmerkintöjä. Huomaa, että tässä vaiheessa ei ole enää tarkoitus alkaa editoida omaa tekstiä sen isommin.

Aika julkaisupäätöksen ja varsinaisen julkaisun välillä voi olla, kuten jo totesinkin, pitkä. Toisinaan lehdissä on enemmän ruuhkaa ja käsikirjoitus saattaa odotella julkaisua helposti useamman numeron yli. Joskus taas onni on myöden ja jo seuraavassa numerossa on syystä tai toisesta vapaa paikka sinun artikkelillesi. Tästä viiveestä johtuen varsinaisena julkaisupäivänä tehty työ saattaa tuntua sinusta jo kovin kaukaiselta. Artikkelin julkaisua tuskin edes muistaa. Siksi julkaisupäätös on usein se paikka, jossa valmistunutta projektia kannattaa juhlistaa.

Työn artikkelin parissa ei tietenkään pitäisi loppua julkaisupäätökseen tai artikkelin julkaisuunkaan vaan viimeistään julkaisun jälkeen on aika kertoa tutkimuksesta tutkijayhteisölle ja suurelle yleisölle.

Lopuksi

Nyt sinulla on perustiedot siitä, mitä akateeminen julkaiseminen tarkoittaa, mitä siihen kuuluu ja millainen on tieteellisen artikkelin julkaisuprosessi. Jäikö jokin asia mietityttämään? Poikkeaako julkaisuprosessi omalla alallasi kertomastani? Kuulisin ajatuksiasi mielelläni kommenteissa.

Jos kirjoitus oli sinusta hyödyllinen, jaathan sen eteenpäin somessa.