5 x miksi väitöskirjaa ei kannata tehdä

Oletko pohtinut väitöskirjan tekemistä? Joillekin väitöskirjaprojektiin lähteminen tuntuu luonnolliselta jatkolta yliopisto-opintojen jälkeen. Väitöskirjan tekeminen kiinnostaa usein heitä, jotka pitävät tutkimuksen tekemisestä tai haluavat kehittää asiantuntemustaan syvällisesti. Kuitenkin väitöskirjaprosessi on pitkä, vaativa ja usein myös henkisesti raskas, eikä se välttämättä ole oikea valinta kaikille. Tässä kirjoituksessa kerron viisi syytä sille, miksi väitöskirjaa ei kannata tehdä tai mitkä asiat sitä pohtiessa olisi vähintäänkin hyvä ottaa huomioon.

1. Uran epävarmuus

Väitöskirjan tekeminen kestää useita vuosia. Vaikka väitöskirjan valmistuminen on valtava akateeminen saavutus, sen jälkeiset uranäkymät ovat usein epävarmoja. Akateemisia työpaikkoja on rajoitetusti, ja kilpailu niistä on kovaa. Moni väitöskirjatutkija joutuu pettymään huomatessaan, ettei väitöskirja takaa, ainakaan vakaata, akateemista uraa. Jos et ole valmis elämään akateemisen uran epävarmuuden kanssa ja haluat vakaampaa urakehitystä, tutkijan polku ei ehkä ole sinua varten.

Vaikka väitöskirja on arvostettu saavutus akateemisessa maailmassa, se ei välttämättä ole yhtä arvostettu yritysmaailmassa tai muilla sektoreilla. Joissain tapauksissa tutkijan koulutus voi herättää ennakkoluuloja ja jopa haitata työnsaantia. Esimerkiksi yritysmaailmassa käytännön kokemusta arvostetaan usein enemmän kuin akateemisia meriittejä. Jos uratavoitteesi ovat akatemian ulkopuolella, väitöskirja ei välttämättä tuo sinulle merkittäviä hyötyjä työllistymisen näkökulmasta.

Luitko jo tämän Mihin tohtori työllistyy?

2. Taloudellinen epävarmuus

Pienet tulot ja apurahojen varassa eläminen ovat monen (väitöskirja)tutkijan arkipäivää. Useimmat (väitöskirja)tutkijat elävät apurahojen tai määräaikaisten tutkimusprojektien varassa. Muutaman vuoden takaa olevassa Acatiimin jutussa kerrotaan, että 70 % yliopiston tutkijoista ja opettajista on määräaikaisissa työsuhteissa. Muistelen kuulleeni hiljattain, että nykyisin luku olisi 80 %, mutta en löytänyt sille lähdettä. Hurja luku joka tapauksessa.

Tutkijan tulot ovat siis yleensä melko pienet ja epävarmat. Jos väitöskirjan tekemiseen liittyy matkustamista esimerkiksi ulkomaisiin konferensseihin tai muita arvokkaampia hankintoja, pitää rahoitus näihin lisäkuluihin usein hankkia itse esimerkiksi hakemalla apurahoja, mikä on sekä aikaa vievää että stressaavaa.

Pitkässä juoksussa tutkijan uraan liittyvä taloudellinen epävarmuus voi olla henkisesti raskasta. Jos arvostat taloudellista vakautta ja säännöllisiä tuloja, väitöskirja ja akateeminen ura eivät ehkä ole paras vaihtoehto.

Luitko jo tämän Paljonko tohtori tienaa?

Saattaisit pitää myös tästä Mihin väitöskirjatutkija voi saada apurahaa?

3. Henkinen kuormitus

Väitöskirjan tekeminen on usein henkisesti kuormittavaa. Väitöskirjaan liittyy usein paine julkaista artikkeleita ja saada tuloksia mahdollisimman nopeasti. Akateeminen maailma on erittäin kilpailuhenkinen, ja kilpailu näkyvyydestä, julkaisuista ja rahoituksesta voi tuntua raskaalta. Kilpailuhenkisyyys voi aiheuttaa ylimääräistä painetta, mikä saattaa vähentää nauttimista itse tutkimusprosessista.

Väitöskirjaprosessin luonteen vuoksi monet väitöskirjatutkijat kokevat ajoittain riittämättömyyden tunnetta ja itseluottamuksen heilahteluja. Epävarmuus omasta osaamisesta on yleistä ja monet kertovat kärsivänsä huijarisyndroomasta. Jos jatkuva kyseenalaistaminen ja epävarmuus omasta osaamisesta tuntuvat musertavilta, väitöskirjan tekeminen voi olla henkisesti uuvuttavaa.

Pitkä prosessi, takaiskut, itsenäinen työ ja tiukat aikataulut voivat kuormittaa ja johtaa uupumukseen. Kuormitus saattaa vaikuttaa myös elämän muihin osa-alueisiin, kuten ihmissuhteisiin ja vapaa-aikaan. Jos koet, että kestät huonosti epävarmuutta tai pitkäaikaista painetta, väitöskirjan tekeminen voi olla henkisesti vaativa paikka.

Luitko jo tämän Mikä on huijarisyndrooma ja kuinka siitä pääsee eroon?

4. Akateeminen yksinäisyys

Väitöskirjaprosessi on usein hyvin yksinäistä työtä. Väitöskirjatutkija viettää tuntikausia oman tutkimuksen parissa. Vertaistuki ja ohjaajat voivat lieventää koettua yksinäisyyttä, mutta pohjimmiltaan vastaat itse koko projektista. Yliopistollakin hyvin yleinen etätyö ei ainakaan paranna tilannetta. Jos et nauti itsenäisestä työstä ja kaipaat arkeesi paljon sosiaalista vuorovaikutusta, väitöskirjan tekeminen voi tuntua hyvin raskaalta.

Ohjauksen laatu voi vaihdella huomattavasti. Jos ohjaajalta ei saa riittävää tukea tai ohjaus on muutoin vähäistä, väitöskirjan tekeminen voi tuntua entistä yksinäisemmältä ja vaikeammalta. Huonon ohjaussuhteen vuoksi projekti voi venyä tai pahimmillaan jopa keskeytyä. Myös tämä on hyvä ottaa huomioon.

Luitko jo tämän. Mitä väitöskirjan ohjaukselta voi odottaa?

5. Sitoutuminen yhteen aiheeseen pitkäksi aikaa

Väitöskirja on iso projekti, ja sen tekeminen tarkoittaa usein sitoutumista yhteen aiheeseen useiksi vuosiksi. Jos kaipaat vaihtelua ja innostut nopeasti uusista ideoista, väitöskirjatyön kapea fokus voi tuntua tukahduttavalta. Jos haluat työhösi vaihtelevuutta ja monipuolisuutta, väitöskirjan tekeminen voi tuntua rajoittavalta.

Väitöskirjan tekeminen ei sovi kaikille

Väitöskirjan tekeminen voi olla antoisa matka kohti asiantuntijuutta ja tieteellisiä saavutuksia, mutta se ei sovi kaikille. Asiaa pohtiessa tärkeää on huomioida omat tavoitteet, kiinnostuksen kohteet ja kyky sietää epävarmuutta ja stressiä. Tässä kirjoituksessa olen kertonut joitakin syitä sille, miksi väitöskirjaa ei kannata tehdä. Jos tunnistat itsesi yllä olevista syistä, voi olla, että väitöskirja ei ole paras valinta sinulle. Se ei tietenkään tarkoita, ettetkö voisi prosessiin lähteä ja siitä selvitä, mutta nämä asiat on hyvä ottaa huomioon.

Millaisia ajatuksia kirjoitus herätti? Olisi kiva kuulla kommenttikentässä.

Saattaisit pitää myös tästä 5 syytä sille, miksi väitöskirja kannattaa tehdä

Jos kirjoitus oli sinusta hyödyllinen, jaathan sen eteenpäin somessa.