Väitöksen jälkeen: mitä seuraavaksi?

Väitöskirjan valmistuminen on suuri saavutus, josta moni kokee helpotusta, iloa ja ylpeyttä – ja aivan syystä. Väitöksen jälkeen uuden tohtorin edessä avautuu kuitenkin uusi ja usein epäselvä vaihe, joka saattaa varjostaa väikkärin valmistumisen tuottamaa iloa: Mitä seuraavaksi? Tässä kirjoituksessa kerron ajatuksiani siitä, mitä tehdä väitöksen jälkeen, esimerkiksi hengähdystauon tärkeydestä ja siitä, kuinka alkaa hahmottaa suuntaa kohti seuraavaa vaihetta.

1. Lupa hengähtää

Väitöskirjaprosessi jättää jälkensä jaksamiseen. Kun projekti on maalissa, olo voi olla yhtä aikaa helpottunut, hämmentynyt ja kaikkensa antanut. Tunteiden sekamelska on täysin normaalia. Itse muistan kokonaisvaltaisen väsymyksen, joka valtasi minut pian väittelyn jälkeen. Väitöskirjamatkan päätyttyä keho ja mieli tarvitsevat aikaa toipua. Siksi kannattaa antaa itselleen mahdollisuuksien mukaan lupa hengähtää.

Kun väitösmatka on ohi, on hyvä hetki keskittyä omaan hyvinvointiin – nukkua kunnolla, syödä hyvin, liikkua ja tehdä asioita, jotka tuottavat iloa. Niitä samoja, joita olet ajatellut tekeväsi ”sitten kun väikkäri on valmis”. Hengähdystauko ei ole laiskottelua, vaan tärkeää voimien keräämistä. Muista samalla myös pysähtyä saavutuksesi äärelle ja olla itsestäsi ylpeä. Sinä teit sen.

Riittävän tauon pituus pitää jokaisen miettiä itse. Jollain tavalla sitä olisi kuitenkin hyvä suhteuttaa projektin kestoon. Viikon vapaat monen vuoden projektin päälle eivät ole kovin paljon. Toisaalta pidempien lomien järjestäminen ei varmaankaan kovin monelle ole mahdollista. Väitöskirjan tekeminen harvoin on se uravaihe, jonka aikana säästetään sapattivapaille. Vaikka pidempi irtiotto ei olisi mahdollinen, tämä ei kuitenkaan välttämättä ole myöskään se kohta, jossa lähdetään saman tien täysillä mukaan uuteen isoon työprojektiin.

Palautuminen ei tapahdu yhdessä yössä, eikä sen tarvitsekaan. Ajan antaminen itselle ei ole heikkoutta, vaan fiksua oman hyvinvoinnin ja myös tulevan työelämän kannalta. Oman jaksamisen rippeiden kanssa sinnitteleviä tutkijoita on jo tarpeeksi. Oma hyvinvointi ei ole luksusta vaan kaiken perusta.

2. Kohti seuraavaa uravaihetta

Väitöskirjan valmistuminen ei ole vain loppu. Se on myös alku.

Väitöksen jälkeen moni uusi tohtori on vähän hukassa sen suhteen, mitä tehdä uralla seuraavaksi. Sinusta voi tuntua siltä, että pitäisi heti tietää seuraava siirto. Ei tarvitse. Myös tässä suhteessa hengähdystauko on hyödyllinen, koska se tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä ja tarkastella omaa tilannetta rauhassa.

Tauko voi auttaa jäsentämään ajatuksia oman uran ja tutkimuksen suhteen. Se voi olla hetki, jolloin ideat alkavat kypsyä ja näkökulmat kirkastua. Anna itsellesi aikaa miettiä, mikä oikeasti kiinnostaa ja missä haluat kehittyä. Tutustu erilaisiin uravaihtoehtoihin ja mieti, mikä tuntuu tällä hetkellä eniten omalta. Etäisyys työstä voi tuoda esiin uusia tutkimusaiheita tai urasuuntia, joita et olisi kiireessä huomannut. Samalla lataat akkuja tulevaa varten.

Mikäli et satu olemaan niin onnellisessa asemassa, että olet tehnyt väitöskirjaasi tutkimushankkeessa ja väiteltyäsi saat jatkaa suunnilleen samoissa hommissa, on jossain kohtaa edessä työnhaku. Haluatko jatkaa yliopistolla – vai välillä tehdä jotain ihan muuta?  Jos jäät, mitä haluat tutkia?

Vaikka jäisit yliopistolle, on täysin normaalia olla vähän hukassa. Itsenäinen tutkimusurasi on alkamassa, mutta sinulla ei ole enää niin selkeää päämäärää tai ulkoa määritettyä aikarajaa kuten väitöskirjavaiheessa oli. Omaa tutkimusta pitäisi lähteä hahmottelemaan, mutta väitöskirjasi tematiikka ei ehkä tunnu kovinkaan houkuttelevalta. Ja uusia aihealueitakin pitäisi ottaa haltuun.

Sinulla ei myöskään ole enää ohjaajia, joiden puoleen kääntyä. Tietysti parhaassa tapauksessa kollegoja ja mentoreita on ympärillä, mutta he eivät ole samalla tavalla sitoutuneita sinun projekteihisi kuin ohjaajat väikkärivaiheessa ovat tai ainakin pitäisi. Tällöin omatoimisuus ja itsenäinen päätöksenteko korostuvat, mikä voi olla sekä vapauttavaa että haasteellista. Jos seuraavat askeleet tuntuvat hämäriltä, on tärkeää edetä rauhassa.

Saattaisit tykätä myös näistä

Mihin tohtori työllistyy?

Tutkijan uraportaat eli mitä tapahtuu väitöskirjan jälkeen

3. Paluu tasapainoisempaan työelämään?

Väitöskirjan viimeistelyvaihe on usein intensiivinen. Projektin loppumetreillä on yleistä olla niin kyllästynyt omaan väikkäriinsä, että siitä haluaa vain eroon mahdollisimman pian, ja työtahti on sen mukainen. Myös erilaiset (hallinnolliset) käytännönasiat saattavat antaa aihetta loppukiriin. Vaikka prosessin aikana olisit suunnilleen saanut pidettyä kiinni työajoista ja jättänyt tilaa myös muulle elämälle, lentävät hyvät toimintatavat usein viimeistään tässä vaiheessa romukoppaan.

Tällainen viimemetrien sprintti taitaa kuulua prosessiin. Sen haittapuoli kuitenkin on, että toimintatapa jää helposti päälle. Väitöksen jälkeen voikin iskeä tunne, että pitää jatkaa täysillä, hakea rahoitusta, julkaista jotain uutta nyt heti tai mieluummin jo eilen. Jatkuva kiire ei kutenkaan ole kovin kestävä tie.

Väitöksen jälkeisessä työelämässä olisi hyvä yrittää tietoisesti rakentaa arkea, jossa työ ei syö kaikkea aikaa. Pidä kiinni vapaa-ajasta ja aseta rajat työlle: työpäivät ja -viikot tarvitsevat loppunsa. Tämä ei vähennä arvoasi tutkijana tai työntekijänä. Palautunut mieli jaksaa paremmin paneutua olennaiseen.

Muista nämä

• Varaa aikaa palautumiselle – älä kiirehdi seuraavaan projektiin.
• Irrottaudu tutkimuksesta. Lue muuta, reissaa, kokeile uusia asioita, tee omia juttuja.
• Tee jotain hyödytöntä. Päämäärätön kävely tai pilvien katselu voivat tehdä ihmeitä.
• Älä tunne syyllisyyttä. Olet hengähdystaukosi ansainnut.
• Pohdi rauhassa tulevaa. Mihin suuntaat seuraavaksi?

Monia mahdollisuuksia ja erilaisia urapolkuja

Väitöksen jälkeinen aika on usein täynnä valintoja ja pohdintoja, mutta myös pysähtyminen ja saavutuksen juhlistaminen ovat tärkeitä. Hengähdystauon ottaminen ei ole vain ansaittu lepohetki, vaan se antaa myös aikaa reflektoida kuljettua matkaa ja asettaa suuntia tulevaisuuden haasteille. Väitöksen jälkeen työelämä on täynnä mahdollisuuksia ja erilaisia urapolkuja. Olipa kyseessä jatkotutkimus, opetustehtävät tai siirtyminen yliopiston ulkopuolelle, on tärkeää pitää kiinni omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta.

Erityisesti tutkimusurasta haaveileville en voi olla vielä lopuksi mainitsematta Johanna Isosävin ja Camilla Lindholmin kirjaa Väitöksen jälkeen — Opas akateemiselle uralle, josta saat vinkkejä tuoreen tohtorin urasuunnitteluun.

Oikein hyvää kesää teille kaikille! Palaan blogin pariin taas lomakauden jälkeen.

Jos kirjoitus oli sinusta hyödyllinen, jaathan sen eteenpäin somessa.