Miten väitöstutkimus rahoitetaan?

Ennen väitöskirjaprojektiin lähtemistä on hyvä tietää, että jatko-opinto-oikeuden saaminen yliopistosta ei automaattisesti tarkoita myös väitöskirjatutkimuksen rahoitusta vaan se pitää hankkia erikseen. Miten väitöstutkimus sitten rahoitetaan? Monin eri tavoin. Tässä kirjoituksessa käyn pintapuolisesti läpi yleisimpiä tapoja väitöstutkimuksen rahoittamiseen. Teen myöhemmin oman kirjoituksen apurahoista ja niiden hakemiseen liittyvistä asioista.

Yleisimpiä tapoja väitöstutkimuksen rahoittamiselle ovat:

• Erilaisten yhdistysten ja säätiöiden myöntämät apurahat
• Työsuhde yliopistoon palkallisella väitöskirjatutkijan paikalla
• Väitöskirjan tekeminen osana isompaa tutkimushanketta tai opettajana yliopistolla
• Väitöskirjan edistäminen muun ansiotyön ohella

Näiden ohella tohtorintutkintoon kuuluvien opintojen suorittamiseen on mahdollista saada muutamaksi kuukaudeksi myös Kelan opintotukea. Jatko-opinto-oikeus ei myöskään ole este työttömyysetuuden saamiselle, vaikka varsinainen tutkinnon rahoituskeino työttömyysetuus ei tietenkään ole. Rahoituksen tilkkutäkkimäisyydestä johtuen työttömyysjaksot ovat kuitenkin yleisiä väitöskirjatutkijoiden parissa, minkä vuoksi sivuan tässä hieman myös tätä teemaa.

Kaikkein yleisin tapa rahoittaa väitöskirjaprojekti taitaa olla jonkinlainen yhdistelmä joko osaa tai kaikkia yllä mainittuja rahoituslähteitä. Vuosina 2006 ja 2007 tohtorintutkinnon suorittaneille henkilöille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan (Juha Sainio, 2010) vastaajista 38 %:lla oli ollut kaksi rahoituslähdettä. Vain yhdellä rahoituslähteellä tutkinnon oli suorittanut 21 % ja kolmella 26 % vastaajista. Jopa 4–7 rahoituslähdettä oli 15 %:lla vastaajista. Tutkimuksen toteuttamisesta alkaa olla jo sen verran aikaa, että en pidä mahdottomana rahoituslähteiden vielä tuosta pirstaloituneen. Oman väitöstutkimukseni tein vuosina 2016–2021 ja itselläni rahoituslähteitä oli ainakin neljä. Apurahojen osalta nämä jakautuivat vielä useaksi eri apurahapätkäksi. Seuraavaksi katsotaan hieman lähemmin yleisimpiä väitöskirjatyön rahoitusmuotoja.

Väitöskirja päätoimisesti työsuhteessa yliopistoon

Väitöskirjaa voi tehdä päätoimisesti työsuhteessa yliopistoon, jolloin yliopisto maksaa palkkaa väitöskirjatutkimuksen tekemisestä. Tehtävään kuuluu yleensä myös jonkin verran opetustehtäviä, mutta niiden osuus työajasta on melko pieni. Näin ainakin pitäisi olla. Ennen puhuttiin tohtorikoulutettavan paikasta, mutta väitöskirjantekijöiden nimikkeiden yhdistämisen myötä tohtorikoulutettava taitaa olla nimikkeenä jo vähän vanhahtava. Työsuhteessa tehtävän tutkimuksen etuna on tietenkin se, että sen mukana tulevat myös kaikki työsuhteen edut kuten työterveyspalvelut. Työsuhteisena saat myös työtilan yliopistolta ja kiinnityt näin paremmin työyhteisöön ja pääset myös hiljaisen tiedon äärelle. Palkallisia paikkoja on yleensä tarjolla tiedekunnissa vain kourallinen, joten kovin monelle väitöskirjantekijälle niitä ei riitä.

Projektitutkijana tai opettajana ylipistolla

Toinen vaihtoehto väitöskirjan rahoittamiseen on tehdä muuta opetus- tai tutkimustyötä työsuhteessa yliopistoon ja edistää väitöskirjaa sen ohella. Usein työtehtävästä on mahdollista osoittaa tietty osuus väitöskirjatyöhön. Opetustehtävissä pääpaino on tietenkin opetustyössä, ja toisinaan sen yhdistäminen väitöskirjaan saattaa olla hankalaa. Vaarana onkin, että aikaa väitöskirjatyön edistämiselle ei jää.

Iso osa tutkimusta tehdään nykypäivänä erilaisissa yliopiston ulkopuolisen tahon rahoittamissa tutkimushankkeissa. Jos siis ajattelet, että tutkijan ura voisi olla sinua varten, tarjoaa tutkimushankkeessa työskentely autenttisen ympäristön tutkimuksen tekemiseen. Joillakin aloilla pääosa väitöskirjatutkimuksesta tehdään tutkimushankkeiden osana, jolloin väitöskirjasi on yksi hankkeen tulos.

Väitöstutkimuksen rahoittaminen apurahoilla

Erilaiset säätiöt ja yhdistykset myöntävät apurahoja myös väitöskirjatutkimukseen. Apurahoja voi saada sekä itse työskentelyn rahoittamiseen että erilaisiin työstä syntyviin kuluihin kuten matkoihin tai tarvikkeisiin. Kun pohdit, miten oma väitöstutkimus rahoitetaan, eivät apurahat välttämättä tule ensimmäisenä mieleen. Käytännössä ne ovat kuitenkin hyvin tärkeä väitöskirjatyön rahoituslähde.

Apurahoja myöntäviä säätiöitä ja yhdistyksiä on monenlaisia. Jotkut rahoittavat ainoastaan jonkin tietyn tieteenalan hankkeita ja toiset taas voivat myöntää rahoitusta myös useammalle tieteenalalle. Myös rahoituskauden pituus vaihtelee parista kuukaudesta vuoteen. Joissakin tapauksissa rahoituksen voi saada useammalle vuodelle, mutta tämä on melko harvinaista. Tavallista on, että apurahoilla rahoitetun väitöstyön rahoitus koostuu useammasta erillisestä apurahasta. Kokonainen väitöskirjaprosessi on siis mahdollista rahoittaa apurahoin.

Apurahoihin liittyvä hankaluus on siinä, että niitä pitää hakea, mikä on ainakin alussa melko työlästä. Myös kilpailu on kovaa. Apurahoihin liittyy usein mielikuva siitä, että niitä on vaikea saada. Esimerkiksi vuonna 2020 Suomen Kulttuurirahastolle, joka on yksi suurista tieteen ja taiteen rahoittajista, saapuneista apurahahakemuksista (8 800 kpl) myönteisen päätöksen sai vain noin 12 prosenttia, mikä ei ole kovin paljon. Myönteisen päätöksen saaneista 42,2 % oli tieteentekijöitä, joista väitöstutkijoita oli noin kolmannes.

Vaikka apurahahakemuksen menestymistä ei missään nimessä voi sanoa läpihuutojutuksi, apurahoja kuitenkin saa. Apurahojen kohdalla on ensiarvoisen tärkeää löytää omalle tutkimukselle sopivat rahoittajat. Oma kokemukseni on, että ensimmäinen apuraha on vaikein, mutta kun sen onnistuu saamaan ja myöhemmin osoittamaan uusissa hauissa, että on apurahakaudella edistänyt työtä, tilanne helpottuu. Väitöskirjatyöhön haettavien apurahojen kohdalla tärkeitä ovat myös työnohjaajien lausunnot, jotka lähes kaikki apurahojen myöntäjät vaativat hakemuksen liitteeksi. Kun omia tutkimuksellisia näyttöjä ei vielä välttämättä juurikaan ole, painoarvoa annetaan jo urallaan edenneiden tutkijoiden arvioille.

Apurahojen taso vaihtelee. Vuosiapurahan suuruus vastaa kuitenkin tasoltaan vähintään valtion taiteilija-apurahan määrää, joka vuonna 2023 on 25 547,52 euroa. Työskentelyapurahat ovat verovapaita taiteilija-apurahan enimmäismäärään asti. Apurahatyö tulee itse vakuuttaa. Vakuuttajana toimii Maatalousyrittäjien eläkelaitos eli Mela. Tässä mielessä apurahatyö muistuttaa yrittäjyyttä. Apurahojen kohdalla myös verotus toimii hieman eri tavalla kuin palkansaajana.

Väitöskirjan tekeminen muun ansiotyön ohella

Yksi vaihtoehto väitöstutkimuksen rahoittamiselle on myös edistää sitä sivutoimisesti oman työn ohessa. Tällöin tutkimusta tehdään usein omalla vapaa-ajalla. Joissakin tapauksissa tutkimus saattaa liittyä niin kiinteästi tutkijan työnkuvaan, että työnantajan kanssa on saatu sovittua esim. mahdollisuudesta edistää sitä muutama tunti viikossa työajalla. Niin tai näin sanomatta lienee selvää, että tutkimuksen tekeminen työn ohessa on raskasta ja hidasta ja vaatii suunnitelmallisuutta. Jos aikuiskoulutustuen saamisen ehdot täyttyvät, on melko yleistä, että osa väitöskirjasta tehdään sen avulla. Mikäli vapaan saaminen työstä on mahdollista niin erityisesti tutkimuksen loppuvaiheessa, jolloin pitkäjänteisempää työskentelyä vaaditaan, monet ottavat tutkimusvapaata. Kaikilla ei tähän tietenkään ole mahdollisuuksia.

Saako väitöskirjan tekemiseen opintotukea? Entä työttömyysetuutta?

Tohtorintutkintoa on mahdollista rahoittaa osin myös opintotuella. Kelan verkkosivuilla kerrotaan, että jatko-opintoihin on mahdollista saada opintotukea enintään 9 kuukautta. Opintotuki on siinä mielessä vastikkeellista, että siihen liittyvä opintojen edistämisvelvoite koskee myös jatko-opintoja samaan tapaan kuin muitakin opintoja. Jotkut turvautuvat opintotukeen jatko-opintojen alkuvaiheessa suorittaessaan tohtorintutkintoon kuuluvia pakollisia opintosuorituksia, kun varsinainen väitöskirjatyön rahoitus vielä puuttuu. Opintotuki on suuruudeltaan jatko-opintoja suorittavilla sama kuin muillakin korkeakouluopiskelijoilla eli kovin suurista summista ei puhuta, minkä vuoksi opintotuen varaan jättäytyminen ei kaikille realistinen vaihtoehto olekaan.

Väitöskirjatutkijana voit saada myös työttömyysetuutta. Työttömyysetuus ei ole varsinainen väitöskirjatyön rahoitusmuoto, mutta kuten olet ehkä jo huomannut, väitöskirjan rahoitus on usein hyvin tilkkutäkkimäistä. On siis hyvin mahdollista, että rahoitusmuotojen tai vaikka apurahakausien väliin tulee myös työttömyysjaksoja. Jatko-opinto-oikeus itsessään ei ole peruste työttömyysetuuden eväämiselle, mikäli opinnot voidaan osoittaa sivutoimisiksi. Tästä linkistä löydät melko tuoreen (v. 2022) vakuutusoikeuden asiasta antaman ratkaisun. Asiasta tuntuu kuitenkin olevan edelleen harmittavan paljon epätietoisuutta. Toki työnhakijan statukseen liittyvät velvoitteet koskevat väitöskirjatutkijoita samaan tapaan kuin muitakin työnhakijoita eikä esimerkiksi tutkintoon kuuluvia opintoja voi edistää ilman, että asiasta sopii työvoimahallinnon kanssa.

Vaikka ennen väitöskirjatutkimuksen aloittamista on hyvä pohtia myös sitä, miten oma väitöstutkimus rahoitetaan, on hyvin tavallista, että opinto-oikeutta haettaessa rahoituslähde ei ole vielä selvillä.

Mietityttävätkö väitöstutkimuksen rahoitusasiat sinua?

Jos kirjoitus oli sinusta hyödyllinen, jaathan sen eteenpäin somessa.