Väitöskirjan tekeminen

Mitä aloittelevan tutkijan pitää tietää vertaisarvioinnista?

Mita-aloittelevan-tutkijan-pitaa-tietaa-vertaisarvioinnista

Vertaisarviointi on keskeinen osa tieteellistä tutkimusta. Se on menettely, jossa tutkijan työtä kuten artikkelikäsikirjoitusta arvioidaan muiden alan asiantuntijoiden toimesta. Vertaisarvioinnin tarkoituksena on varmistaa tutkimuksen laatua, luotettavuutta ja tieteellistä merkitystä. Aloittelevasta tutkijasta vertaisarviointi voi tuntua hämmentävältä ja joskus pelottavaltakin prosessilta. Tässä blogipostauksessa kerron, mitä aloittelevan tutkijan pitää tietää vertaisarvioinnista.

Mitä tarkoitetaan vertaisarvioinnilla?

Vertaisarviointimenettely tai referee-menettely on prosessi, jossa tutkijan työtä arvioidaan muiden alan asiantuntijoiden toimesta. Vertaisarviointimenettely liittyy erityisesti artikkelikäsikirjoitusten arvioimiseen ennen niiden julkaisemista tieteellisessä lehdessä tai kirjassa. Toisinaan vertaisarviointimenettely voi liittyä myös konferenssiesityksiin, erityisesti, jos ne on tarkoitus koota myöhemmin konferenssijulkaisuksi.

Luitko jo tämän. Aloittelijan opas akateemisten konferenssien maailmaan.

Vertaisarviointimenettelyssä esimerkiksi lehden toimitus lähettää käsikirjoituksesi arvioitavaksi alasi asiantuntijoille, joita on yleensä yhdestä kolmeen. Lähtökohtaisesti vertaisarviointi on anonyymiä molempiin suuntiin: sinä et tiedä, kuka kirjoitustasi arvioi eivätkä arvioijat, kuka käsikirjoituksen tekijä on.

Arvioijat kirjoittavat käsikirjoituksestasi lehden toimitukselle lyhyen palautteen, jossa he myös esittävät näkemyksensä siitä, kuinka toimituksen tulisi käsikirjoituksen kanssa edetä. He voivat esittää sen hyväksymistä joko sellaisenaan tai isommin tai pienemmin muutoksin sekä myös käsikirjoituksen hylkäämistä.

Käytännössä vertaisarviointiprosessin läpäiseminen ja siinä esitettyjen korjausten tekeminen on edellytys käsikirjoituksen julkaisemiselle. Vertaisarviointi ei siis ole mikään helposti hoidettava nopea muodollisuus vaan sillä on tärkeä rooli tutkimustiedon rakentumisessa.

Miksi vertaisarviointi on tärkeää?

Vertaisarvioinnin tarkoituksena on varmistaa objektiivisesti tutkimuksen laatu, luotettavuus ja tieteellinen relevanssi. Vertaisarvioinnin avulla pyritään takaamaan, että tutkimus täyttää tieteelliset standardit ja on merkityksellinen ja relevantti omalla alallaan.

Vertaisarvioinnin avulla tunnistetaan mahdollisia tutkimuksen virheitä tai puutteita, jotka voivat vaikuttaa tutkimuksen luotettavuuteen ja pätevyyteen. Vertaisarvioinnin perusteella tehtävien korjausten jälkeen, tutkimuksesi on entistä parempi ja sen tieteellinen arvo on kasvanut.

Valmistaudu kriittiseen palautteeseen

Vertaisarvioinnissa saatu palaute on usein melko kriittistä. Kovin laajamittaisia kehuja harvemmin annetaan. En tiedä, miksi näin on. Syy saattaa hyvin olla pelkästään käytännöllinen: palaute on harvoin sivunkaan mittainen, joten vertaisarvioinnin funktion näkökulmasta tilaa on tarkoituksenmukaista käyttää kehitystarpeiden tai puutteiden osoittamiseen.

Kriittinen palaute voi tuntua henkilökohtaiselta. Erityisesti ensimmäisillä kerroilla voi olla tarpeen nukkua yön yli ja palata työn ääreen ja palautteen analysointiin vasta sen jälkeen.

On tärkeää muistaa, että palaute kohdistuu tutkimukseen, ei sinuun ihmisenä tai edes tutkijana. Vertaisarvioinnin tarkoitus on auttaa sinua kehittämään tutkimustasi. Huolellisesti laadittu arviointipalaute on erinomainen apuvälinen työsi parantamiseen ja joskus uusien asioiden oppimiseenkin.

Joskus vertaisarviointipalaute on kuitenkin kerrassaan ilkeää. Sellaista sen ei tietenkään pitäisi olla. Jos kohdallasi käy näin, se kertoo paljon enemmän palautteenantajasta kuin omasta tutkimuksestasi.

Varaa vertaisarvioinnille tarpeeksi aikaa

Vertaisarviointiprosessi ottaa aikansa erityisesti, jos kyseessä on kansainvälinen julkaisu. Vertaisarviointiprosessien venyminen on suurin syy sille, miksi käsikirjoituksen valmistumisesta sen julkaisuun voi mennä aikaa jopa vuosi tai enemmänkin.

Vertaisarviointipalautetta voi joutua odottamaan useita viikkoja tai jopa kuukausia. Juhannuksen alla ja loppuvuodesta lehdissä on yleensä erityisen kiire, kun monet ovat urakoineen kirjoituksia valmiiksi ennen lomia. Tällöin on jo lähtökohtaisesti hyvä varautua siihen, että prosessi pitkittyy.

Arviointiprosessin pituus riippuu myös siitä, onko kyseessä kansallinen vai kansainvälinen kohdelehti. Kansainvälisissä lehdissä prosessit ovat yleensä selvästi pidempiä.

Vertaisarvioinnin kanssa pitää siis olla kärsivällinen ja yrittää käyttää odotusaika hyödyksi muiden projektien parissa. Loputtomiin ei tietenkään kannata odottaa vaan tilannetta voi tiedustella lehden toimituksesta. Aikarajoja on vaikea antaa, mutta itse olen kyllä parin-kolmen kuukauden jälkeen ollut yhteydessä, jos lehdestä ei ole kuulunut mitään.

Mistä lukija tietää, että artikkeli on vertaisarvioitu?

Tieto siitä, onko lehti vertaisarvioitu, löytyy yleensä ainakin lehtien kirjoittajilleen kokoamilta ohjesivuilta.

Suomessa on käytössä tiedekustantajille myönnettävä niin sanottu vertaisarviointitunnus, joka toimii merkkinä siitä, että tieteellinen kirja tai artikkeli on käynyt läpi vertaisarviointiprosessin.

Vertaisarviointitunnus löytyy vertaisarvioidun kirjotuksen yhteydestä tai vähintään julkaisusta, jos kyseessä on esimerkiksi toimitettu kirja. Tunnuksen kuvan näet alla.

vertaisarviointitunnus

Vertaisarviointitunnuksesta voit lukea lisää Tieteellisten seurain valtuuskunnan verkkosivulta.

Lopuksi

Vertaisarviointi voi olla aikaa vievää ja joskus jopa turhauttavaa. Se on kuitenkin olennainen osa tieteellistä laadunvarmistusprosessia. Prosessiin ja saatuun palautteeseen olisi hyvä pyrkiä suhtautumaan avoimesti ja hyödyntämän sitä myös oppimismahdollisuutena. Muista myös, että vertaisarvioinnista saa harvoin suoraan “puhtaita papereita”. Yleensä jokaisessa kirjoituksessa on enemmän tai vähemmän muokattavaa. Ei myöskään ole mitenkään poikkeuksellista, että sama käsikirjoitus joutuu käymään useamman arviointikierroksen.

Onko sinulla jo kokemuksia vertaisarvioinnista? Tai ovatko oman alasi käytännöt yllä kuvatusta poikkeavia? Olisi kiva kuulla ajatuksianne kommenteissa.

Jos kirjoitus oli sinusta hyödyllinen, jaathan sen eteenpäin somessa.

Millaisia ajatuksia heräsi, kommentoi niin jutellaan lisää.

Hanna Hämäläinen
Evästeasetukset

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä parhaan mahdollisen käyttökokemuksen tarjoamiseksi. Evästeet tallennetaan selaimeesi ja ne auttavat meitä tunnistamaan sinut, kun palaat sivustolle. Ne myös auttavat tiimiämme ymmärtämään, mitkä verkkosivuston osat ovat sinulle mielenkiintoisia ja hyödyllisiä.