Kansainvälinen tieteellinen julkaiseminen: Mitä aloittelevan tutkijan on hyvä tietää?

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on tarjota kokonaisvaltainen katsaus kansainväliseen julkaisemiseen. Kerron prosessin eri vaiheista ja käsittelen mahdollisia haasteita, joita aloittelevat tutkijat saattavat kohdata. Kerron kirjoituksessa myös omista kokemuksistani ja jaan käytännön vinkkejä, jotta voit oppia niistä tällä matkalla. Kirjoituksen luettuasi kansainvälinen tieteellinen julkaiseminen on ainakin vähän tutumpaa.

Miksi kansainvälinen tieteellinen julkaiseminen on niin iso juttu?

Kansainväliset tieteelliset julkaisut ovat keskeinen osa tutkijan uraa. Ne toimivat porttina kotimaista keskustelua laajempaan tieteelliseen keskusteluun ja mahdollistavat tutkimustulostesi jakamisen suuremmalle yleisölle. Oman näkyvyytesi kasvattamisen lisäksi kansainväliset julkaisut vahvistavat asemaasi omalla tieteenalallasi.

Julkaiseminen hyvässä kansainvälisessä lehdessä voi parantaa merkittävästi mahdollisuuksiasi saada esimerkiksi tutkimusrahoitusta. Jossain vaiheessa yliopiston rekrytoinneissakin asiaan aletaan kiinnittää huomiota. Joillakin aloilla kansainvälinen julkaiseminen on enemmän sääntö kuin poikkeus, ja väitöskirjatutkija tutustuu siihen heti tutkimusmatkan alussa. Toisilla aloilla kansallinen julkaiseminen on tyypillisempää, mutta myös kansainvälisyyttä silti odotetaan.

Omalla tutkimusalallani kansallinen julkaiseminen on tyypillisempää: maailmalla eivät suomalaisen lainsäädännön kiemurat itsessään niinkään kiinnosta. Rehellisyyden nimissä onkin kerrottava, että koska tein väitöskirjani monografiana, ei minulla ole vielä yhtään julkaisua kansainvälisissä lehdissä. Nyt saatat pohtia, millaisia neuvoja osaan sitten antaa. En osaa kertoa, kuinka käsikirjoituksesi läpäisee julkaisukynnyksen ensiyrittämällä. Olen kuitenkin viimeisten vuosien aikana ollut mukana useammassakin kansainväliseen lehteen tähtäävässä artikkeliprojektissa, joista olen oppinut paljon ja myös prosessi on tullut tutuksi. Niistä voin kertoa.

Aloittelevalle tutkijalle kansainvälinen julkaiseminen saattaa tuntua haastavalta ja vähän pelottavaltakin. Ajatus tieteellisen artikkelin kirjoittamisesta vieraalla kielellä voi hirvittää. Lisäksi sopivan julkaisukanavan löytäminen kansainvälisten lehtien valtamerestä, vertaisarviointiprosessin läpikäyminen ja julkaisuprosessin vaiheiden selvittäminen voivat kaikki tuntua ylivoimaisilta tehtäviltä, etenkin jos tukea ei ole helposti saatavilla.

Kansainvälisessä julkaisemisessa on monia erityispiirteitä, jotka erottavat sen julkaisemisesta kotimaisissa lehdissä alkaen aiheen valinnasta julkaisukynnykseen ja julkaisuprosessin kestoon. Katsotaan seuraavaksi prosessin vaiheita erikseen.

Julkaisuprosessin vaiheet

Käsikirjoituksen valmistelu

Käsikirjoituksen valmistelu ja kirjoittaminen eivät sinänsä teknisesti juurikaan eroa kotimaisesta julkaisemisesta. Tutkimuksen tekeminen on tutkimuksen tekemistä. Ennen kirjoittamisen aloittamista on kuitenkin tärkeää varmistaa, että tutkimusaiheesi on ajankohtainen ja kiinnostava nimenomaan kansainväliselle yleisölle. Tutkimuksella on oltava uutuusarvoa myös kansainvälisellä tasolla.

Kansainvälisissä julkaisuissa julkaisukynnys on usein kansallista korkeampi. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että tutkimukselta odotetaan usein enemmän kuin kansallisella tasolla. Sen on oltava laadukkaampi. Tämä ei tietenkään tarkoita, että kansallisella tasolla julkaistu tutkimus olisi heikkolaatuista vaan ainoastaan sitä, että koska tarjontaa on enemmän myös kynnys julkaista on korkeammalla.

Kansainväliset julkaisut tehdään usein yhdessä. Toisinaan tutkijoita on myös eri tieteenaloilta. Julkaisuprosessissa yksi tärkeimmistä, mutta usein aliarvostetuista, asioista on kirjoittajuuden määrittäminen ja siihen liittyvät vastuukysymykset. Eri tutkijoilla voi olla prosessissa erilaisia rooleja ja vastuita. On tärkeää sopia selkeästi etukäteen, kuka toimii pääkirjoittajana (first author) ja mikä on muiden kirjoittajien rooli. Pääkirjoittaja on yleensä vastuussa suurimmasta osasta kirjoitustyötä ja käsikirjoituksen koordinoinnista, kun taas muut kirjoittajat voivat keskittyä esimerkiksi tiettyihin osioihin, datan analysointiin tai teoreettiseen taustaan.

On olemassa yleisesti hyväksyttyjä kirjoittajuuden kriteereitä, jotka auttavat varmistamaan, että kirjoittajat ovat ansainneet paikkansa tekijäluettelossa ja että heidän panoksensa tutkimukseen on riittävä. Asiasta olisi hyvä jutella jo ennen projektin alkamista ja sopia rooleista kaikkien osapuolten kesken. Tämä auttaa välttämään mahdollisia kiistoja myöhemmin.

Vieraalla kielellä kirjoittaminen voi olla aluksi vaikeaa, jos aiempi kokemus vieraskielisestä kirjoittamisesta perustuu kouluaikana tehtyyn parin sivun esseeseen. Näin on kaikilla. Selviät siitä kyllä. Lue kohdekielisiä alasi artikkeleja, niistä saat tuntumaa käytettyihin rakenteisiin ja muotoiluihin. Panosta kielen selkeyteen, sillä kielen laatu on yksi tekijä julkaisupäätöksessä. Kirjoittaminen vieraalla kielellä ei tarkoita vain kielen kääntämistä. Muista käyttää käsikirjoituksesi kielentarkastuksessa ennen sen toimittamista lehteen. Kielenhuollossa voit käyttää myös erilaisia tekoälypohjaisia apuvälineitä, mutta se ei vielä korvaa osaavaa kielentarkastajaa.

Luitko jo tämän. Akateeminen julkaiseminen ja tieteellisen artikkelin julkaisuprosessi

Kuinka valita oikea lehti käsikirjoituksellesi?

Kansainvälisiä lehtiä on paljon.

Julkaisukanavan valinta on tärkeä päätös, joka vaikuttaa siihen, kuinka laajalle tutkimuksesi leviää ja kuinka se otetaan vastaan akateemisessa yhteisössä. Lue huolella lehtien kirjoittajaohjeet (author guidelines) ja varmista, että käsikirjoituksesi sopii lehden profiiliin. Oman kokemukseni mukaan lehtien profiilikuvaukset ovat aika luotettavia. Ja hyvä niin, ei ole kenenkään etu, että lehteen tarjotaan käsikirjoituksia, joita se ei lähtökohtaisestikaan julkaise.

Selaile kuitenkin lisäksi myös lehtien numeroita ja selvitä, millaisia artikkeleita siinä on julkaistu, ja sopiiko omasi niiden rinnalle. Itselleni on kerran käynyt niin että tarjosimme lehteen artikkelia lehden profiilikuvauksen perusteella, mutta kävikin ilmi, että käytännössä lehden fokus oli siinä määritetty laajemmaksi kuin se sitten olikaan. Tämä olisi selvinnyt, jos olisimme tutustuneet paremmin lehdessä julkaistuihin kirjoituksiin.

On myös hyvä pohtia, kannattaako ensimmäisellä kerralla tavoitella alan huippulehtiä. Jokaisella on tietysti omat tavoitteensa, mutta on ihan ok tyytyä vähän vaatimattomampaan, hyvään lehteen ja saada kirjoitus ulos ja kokemus prosessista. Tietysti kunnianhimoisemman tavoitteen voi yrittää toteuttaa ensin, mutta huomaa, että esimerkiksi artikkelien pituus- ja muotovaatimukset vaihtelevat paljonkin lehtien välillä ja tällaisiin hienosäätöihin menee yllättävän paljon aikaa. Apua lehtien laadun selvittämiseen saat suomalaisesta JuFo-luokituksesta. Lehden laadusta ja vaikuttavuudesta on myös muita mittareita kuten Impact Factor ja CiteScore. Niistä voit lukea esimerkiksi täältä.

Kun käsikirjoituksesi on valmis

Kun käsikirjoituksesi on valmis ja olet valinnut sopivan lehden, seuraava vaihe on lähettää käsikirjoitus arvioitavaksi. Tämä prosessi voi vaihdella eri lehdissä, mutta yleensä se sisältää käsikirjoituksen lähettämisen lehteen sähköisen järjestelmän kautta ja siellä olevien tietojen täydentämisen. Lisäksi järjestelmään pitää usein liittää saatekirje. Saatekirjeen tarkoituksena on esitellä tutkimus, selittää sen merkitys ja perustella, miksi se olisi sopiva julkaistavaksi kyseisessä lehdessä.

Sitten voitkin odotella, että toimitus tekee päätöksen vertaisarviointiin lähettämisestä. Jos käsikirjoitus lähtee arviointiin, et välttämättä saa asiaa koskevaa päätöstä lainkaan. Nykyisin sähköisissä järjestelmissä on kuitenkin mahdollista seurata käsikirjoituksen etenemistä, joten kannattaa välillä käydä vilkuilemassa järjestelmää.

Jos käsikirjoitus hylätään jo ennen vertaisarviointia, on hyödyllistä pyytää palautetta päätoimittajalta, erityisesti jos käsikirjoitusta on harkittu toimituskunnassa (editorial board). Sen sijaan, jos hylkäys tulee lähes välittömästi lehteen lähettämisen jälkeen, palautetta ei yleensä ole odotettavissa samalla tavalla.

Vertaisarviointiprosessista voit lukea tarkemmin aiemmasta kirjoituksestani.

Lue lisää täältä. Mitä aloittelevan tutkijan pitää tietää vertaisarvioinnista?

Kuinka kauan julkaisuprosessi kestää?

Kansainvälinen tieteellinen julkaiseminen kaikkine vaiheineen on usein huomattavasti pidempi prosessi kuin monet odottavat. Kun käsikirjoitus on lähetetty lehteen, voi kestää kuukausia ennen kuin saat ensimmäisen palautteen. Jos käsikirjoitusta pyydetään muokkaamaan ja lähettämään uudelleen, tämäkin vaihe voi kestää viikkoja tai jopa kuukausia. Julkaistavaksi hyväksymisen jälkeen itse artikkelin ilmestyminen voi viedä vielä kauankin, usein useita kuukausia. Nykyisin ainakin jotkut lehdet tosin julkaisevat verkkosivullaan artikkeleja (early view) jo ennen lehden fyysisen numeron ilmestymistä.

Julkaisuprosessissa on paljon epävarmuustekijöitä, eikä kaikkeen voi vaikuttaa. Viivästykset ovat yleisiä, ja ne voivat johtua monista eri syistä, kuten arvioijien kiireestä tai lehden toimitusprosessin ruuhkautumisesta. On tärkeää olla kärsivällinen ja varautua siihen, että prosessi voi kestää pidempään kuin olet aluksi suunnitellut. Joskus voi myös käydä tuuri ja käsikirjoitus on ulkona ennen kuin huomaatkaan.

Olen mukana kansainväliseen lehteen suunnatussa artikkelissa, jonka työstäminen aloitettiin jo kolme vuotta sitten. Projektiin osallistuu useita tutkijoita, joista monet ovat kokeneita ja kansainvälisesti arvostettuja omilla aloillaan. Olemme laatineet useita eri versioita käsikirjoituksesta, ja saaneet hylkäyksiä monista lehdistä. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin lupaavalta – käsikirjoitus saatetaan hyväksyä vielä yhden muokkauskierroksen jälkeen. Toki mitään ei voi pitää varmana. Prosessi voi siis kestää huomattavan kauan eikä se silti tarkoita sitä, että pitäisi heittää kirves kaivoon.

Yhteenveto

Kansainvälinen tieteellinen julkaiseminen on pitkä ja monivaiheinen prosessi, joka vaatii kärsivällisyyttä. Julkaisuprosessin jokainen vaihe tarjoaa omat haasteensa, mutta opettaa myös joka kerta paljon. Kun tunnet prosessin kulun ja ymmärrät, mitä sinulta odotetaan, voit varautua ennalta prosessin eri vaiheisiin ja omalta osaltasi toimia prosessissa tehokkaammin. Prosessin tunteminen auttaa myös asettamaan omat odotukset ja aikataulut realistisemin.

Onko sinulla kokemusta kansainvälisestä julkaisemisesta? Millaisia ajatuksia se sinussa herättää? Olisi kiva kuulla mietteitäsi kommenteissa.

Jos kirjoitus oli sinusta hyödyllinen, jaathan sen eteenpäin somessa.