Mitä väitöskirjatutkijan pitää tietää työskentelyapurahan hakemisesta?
Työskentelyapurahahakemuksen laatiminen väitöskirjatutkimukselle saattaa erityisesti ensimmäisillä kerroilla tuntua lähes mahdottomalta tehtävältä. Kyse kun on paljosta muustakin kuin verkkolomakkeen täyttämisestä. Hakemuksen täyttämisen lisäksi tutkijan on laadittava monia liitteitä, jotka vaativat paljon pohjatyötä. Tässä aloittelevalle tutkijalle suunnatussa kirjoituksessa kerron, mitä väitöskirjatutkijan pitää tietää työskentelyapurahan hakemisesta. Saat tietoa apurahan hakemisesta kotimaisissa hauissa ja vinkkejä siitä, mitä prosessissa kannattaa huomioida.
Luitko jo tämän. Miten väitöstutkimus rahoitetaan?
Luitko jo tämän. Mihin väitöskirjatutkija voi saada apurahaa?
Ole ajoissa liikkeellä
Nykyisin lähes kaikki apurahojen hakeminen on siirtynyt verkkoon ja tapahtuu sähköisissä hakuportaaleissa, mikä helpottaa hakemista huomattavasti. Ei vielä niin kauan sitten hakemus liitteineen toimitettiin paperisena postitse, joskus useampanakin kopiona. Voi sitä paperin määrää.
Hakuportaaliin kannattaa käydä tutustumassa heti sen auettua, vaikka et hakemusta heti alkaisi täyttämäänkään. Näin saat kuvan siitä, mitä hakemuksessa kysytään ja voit alkaa valmistella vastauksiasi.
Muista jättää hakemuksesi ajoissa viimeistään haun sulkeutumista edeltävänä päivänä. Suurin osa hakijoista lykkää hakemuksen jättämisen viimeisiin hetkiin, ja aina toisinaan kuuleekin hakuportaalien kaatuneen liiasta kuormituksesta. Tällaisissa tapauksissa on harvinaista, että hakuaikaa jatkettaisiin teknisen vian perusteella. Vastuu hakemuksen perille menosta on hakijalla. Ole siis ajoissa.
Lue hakuohjeet huolella
Lue rahoittajan hakuohjeet huolella ja noudata niitä tarkasti.
Jokaisessa haussa hakemus liitteineen tulee tehdä kyseisen rahoittajan näkökulmasta perustellen ja ohjeistusta noudattaen. Vältä siis ympäripyöreitä latteuksia ja yritä keksiä jotain konkreettista. Esimerkiksi tutkimuksen relevanssia rahoittajan näkökulmasta perustellessa tarkasta, onko rahoittajalla strategiaa tai painopistealueita, joihin voisit viitata.
Koska kyse on työskentelyapurahan hakemisesta samalle tutkimukselle, voit tietysti hyödyntää samaa pohjaa esimerkiksi tutkimussuunnitelmasta. Tarkasta kuitenkin huolellisesti, että esimerkiksi kaikki mahdolliset viittaukset rahoittajaan ovat oikein.
Omaan hakemukseen kannattaa pyytää palautetta ohjaajalta tai muulta kollegalta. Mahdollisuuksien mukaan kommentteja on hyvä pyytää myös sellaiselta tutkijalta, jonka tutkimuskohde eroaa omastasi. Hakemuksen arvioijan ydinosaaminen on harvoin yksi yhteen oman tutkimuksesi kanssa. Hakemuksen tulee kuitenkin aueta myös hänelle.
Vakuuta hakulomakkeella
Hakulomakkeella kysytään yleensä paitsi hakijan henkilötietoja myös esimerkiksi perusteluja sille, miksi tutkimus sopii nimenomaan kyseessä olevan rahoittajan rahoitettavaksi. Valmistaudu siis vastaamaan avoimiin kysymyksiin.
Ole vastauksissasi vakuuttava. Älä vähättele omaa tutkimustasi ja sen merkitystä. Lupaa mieluummin hieman liikaa kuin liian vähän. Älä kuitenkaan mene äärimmäisyyksiin.
Apurahahakemuksessa kirjoitustila on yleensä rajattu hyvin tiukasti tiettyyn sana- tai merkkimäärään. Jos siis kirjoitat vastaukset valmiiksi etukäteen tekstinkäsittelyohjelmalla, mitä suosittelen, ole tarkka pituusrajoitusten kanssa heti alusta alkaen. Mikään ei ole niin turhauttavaa ja hidasta kuin yrittää viilata jo valmiiksi tiiviistä tekstistä vielä viimeiset 47 merkkiä pois.
Tekstinkäsittelyohjelmaa kannattaa käyttää, koska sen avulla on helpompi huomata ja korjata mahdolliset näppäily- ja muut virheet. Hakemuslomakkeissa on itsessään harvoin oikolukua.
Hakemuslomakkeella on usein tila myös tutkimussuunnitelman tiivistelmälle. Joskus tiivistelmä saatetaan pyytää tutkimussuunnitelman yhteydessä liitteellä. Tiivistelmään kannattaa panostaa, sillä esikarsintaa saatetaan tehdä pelkästään hakemuksissa olevien tiivistelmien pohjalta.
Apurahahakemuksessa on ennen kaikkea kyse omasta tutkimuksestasi ja kyvystäsi perustella sen tärkeys. Toki jos sinulla henkilönä on sellaisia meriittejä tai kokemustietoa, jonka avulla voit perustella sitä, miksi juuri sinun kannattaa tehdä tämä tutkimus, kannattaa ne tuoda hakemuksessa esille. Muutoin esimerkiksi omien luonteenpiirteiden kuvailu tai ominaisuuksien luettelointi kannattaa jättää pois. Rahoittajia kiinnostaa lähtökohtaisesti tutkimushanke ja sen relevanssi oman toimintansa luonteen tai tarkoituksen näkökulmasta.
Muista tärkeät liitteet
Yleisiä liitteitä työskentelyapurahahakemukseen väitöskirjavaiheessa ovat
- tutkimussuunnitelma
- akateeminen cv
- julkaisuluettelo
- tutkintotodistus maisterin tutkinnosta
- todistus tohtorintutkinnon opinto-oikeudesta
- työnohjaajan lausunto
Akateemisesta ansioluettelosta ja julkaisuluettelosta olen kertonut aiemmin alla olevassa kirjoituksessa. Niihin liittyviä vinkkejä voit katsoa sieltä. Tutkijan ansioluettelomalli löytyy Tutkimuseettisen neuvottelukunnan verkkosivulta. Jos julkaisuja on vain vähän ne voi yleensä sisällyttää myös ansioluetteloon.
Luitko jo tämän. Akateeminen CV ja muut tutkijan työnhaun asiakirjat
Tutkintotodistuksesta riittää yleensä kopio eli ei ole tarpeen tilata yliopistolta oikeaksi todistettua kappaletta. Tarkasta tämä kuitenkin aina hakuohjeista. Tohtorintutkinnon opinto-oikeustodistus taas on käytännössä opinto-oikeuden myöntöpäätös. Joillekin rahoittajille käy myös opintorekisteriote.
Tutkimussuunnitelma on samankaltainen kuin opinto-oikeushakemukseesi liitettävä suunnitelma, mutta usein sen pituus on rajatumpi. Kun kyse on työskentelyapurahan hakemisesta, tutkimussuunnitelmaan sisällytetään yleensä myös kuvaus tutkimusprosessin vaiheesta ja työskentelysuunnitelma apurahakaudelle.
Aikataulua laatiessa on tärkeää olla realistinen. Arvioi työn edistämistä omasta nykytilanteestasi käsin. Vaikka kokisit olevasi kuinka paljon “jäljessä” keskity siihen missä olet, älä siihen, missä sinun mielestäsi pitäisi olla. Vinkkejä tutkimussuunnitelman tekoon löydät alla olevasta kirjoituksestani.
Luitko jo tämän. Mikä on tutkimussuunnitelma ja miten se tehdään?
Apurahakauden jälkeen on odotettavissa raportointi, jossa sinun on eriteltävä työsi edistymistä ja suunnitellun aikataulun toteutumista. Jos hakuvaiheessa annoit liian tiukkoja lupauksia, tässä vaiheessa joudut selittelemään, miksi suunniteltu aikataulu ei pitänyt.
Hakuvaiheessa tehtävät arviot ovat aina suunnitelmia. Pitkän aikavälin projekteissa muutoksia tulee väistämättä, joten ylimääräisen huolen kantaminen aikataulusta ja sen raportoinnista ei ole tarpeellista. Ota tämä kuitenkin suunnitelmassasi huomioon.
Työnohjaajan lausunto on yksi apurahahakemuksesi keskeisimmistä liitteistä. Kun omat akateemiset näytöt ovat usein vielä vähäiset, on ohjaajan näkemyksellä merkitystä. Ole siis ohjaajaan yhteydessä ajoissa, jotta hänellä on aikaa lausunnon kirjoittamiseen. Yleensä ohjaaja toimittaa lausunnon rahoittajalle itse erillisen portaalin kautta. Et siis yleensä saa tietää, millaisen lausunnon ohjaaja on kirjoittanut.
Hakemuksen arvioinnista
Mitä apurahahakemukselle sen jättämisen jälkeen tapahtuu?
Prosessi vaihtelee sen mukaan, onko kyse pienemmästä vai suuremmasta rahoittajasta.
Isommalla toimijalla hakemuksen arviointi tapahtuu usein ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta, jotka tekevät ehdotukset myönnetyistä apurahoista päätöksentekoelimille käsiteltäväksi. Tätä varten saatat joutua hakemusvaiheessa valitsemaan minkä alan asiantuntija hakemustasi arvioi.
Pienemmän rahoittajan kohdalla hakemukset voi arvioida esimerkiksi yhdistyksen hallituksen jäsenistä koostuva työryhmä.
Apurahahakemuksista ei yleensä ole mahdollista saada palautetta rahoittajalta.
Tulosten julkistaminen
Apurahahaun tulokset julkistetaan yleensä rahoittajan verkkosivulla ennalta määriteltynä ajankohtana, vaikka tarkkaa päivämäärää ei välttämättä aina ilmoiteta ennalta. Myönnetyistä apurahoista ilmoitetaan myös saajalle henkilökohtaisesti. Kielteisistä päätöksistä ei aina ilmoiteta lainkaan.
Aina apurahaa ei saa ja se ymmärrettävästi harmittaa. Erityisesti ensimmäisen apurahan saaminen saattaa vaatia useamman yrityksen. Sen jälkeen usein helpottaa. Ei siis auta muu kuin hakea sitkeästi ja uskoa omaan tekemiseen. Rahoituksen hakeminen on nykypäivänä yksi keskeisitä tutkijantaidoista. Jokainen hakemus on siis myös oppimiskokemus, vaikka asian lähestyminen tästä näkökulmasta ei aina helppoa olekaan.
Toivottavasti kirjoitus selkeytti käsitystäsi työskentelyapurahan hakemisesta ja siihen liittyvästä prosessista. Onnea matkaan tulevien hakemustesi kanssa!
You May Also Like
Kuinka säilyttää motivaatio väitöskirjatyössä?
Artikkeliväitöskirjan kirjoittamisen vaiheet
