Mikä on tutkimussuunnitelma ja miten se tehdään?

Tässä kirjoituksessa kerron siitä, mikä on tutkimussuunnitelma, miksi se tehdään ja mitä suunnitelman tekemisessä kannattaa ottaa huomioon.

Nykyisin tutkimussuunnitelman tekemiseen löytyy vinkkejä ja ohjeita jo jonkin verran verkosta. Sitä on käsitelty lyhyesti myös esimerkiksi Miten tulla tohtoriksi -kirjassa (Art House 2023). Myös oman yliopiston verkkosivuilta saattaa löytyä ohjeita tutkimussuunnitelman tekemiseen ja ne kannattaa tietysti lukea tarkasti. Omaa jatko-opiskelupaikkaa hakiessani informaatiota löytyi niukasti ja muistan käyttäneeni paljon aikaa sen selvittämiseen, mitä vaatimuksia väitöskirjan tutkimussuunnitelmalle asetetaan ja kuinka se esimerkiksi eroaa gradun tutkimussuunnitelmasta. Toivottavasti tämän kirjoituksen luettuasi olet asian suhteen edes vähän viisaampi kuin minä silloin.

Mikä siis on tutkimussuunnitelma?

Tutkimussuunnitelma on nimensä mukaisesti suunnitelma tulevasta tutkimuksesta. Siinä kerrotaan mitä, miten ja miksi väitöskirjassa tullaan tutkimaan. Tutkimussuunnitelman pituus voi vaihdella tilanteesta riippuen sivusta tai parista aina noin 20 sivuun asti. Käytännössä siinä käsitellään silti aina samoja asioita. Käsittelyn yksityiskohtaisuus vain vaihtelee.

Eri tieteenaloilla saattaa olla tutkimussuunnitelman osalta omia käytänteitä, jotka poikkeavat tässä esittämästäni. Oman tieteen alan ohjeita on ilman muuta syytä noudattaa.

Mikä on tutkimussuunnitelman tarkoitus?

Tutkimussuunnitelma palvelee monenlaisia tarkoituksia. Jatko-opinto-oikeuden hakuvaihetta varten tekemäsi tutkimussuunnitelman perustella arvioidaan tutkimuksesi toteutuskelpoisuus eli käytännössä se myönnetäänkö sinulle opinto-oikeutta. Siihen kannattaa siis panostaa. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että hakuvaiheen suunnitelma on ensimmäinen kuvaus tutkimuksesi kokonaisuudesta. Sen ei tarvitse olla täydellinen.

Väitöskirjan tutkimussuunnitelma on keskeinen työkalu myös mahdollisissa apurahahakemuksissa. Periaatteessa kyse on samasta suunnitelmasta, mutta jonkin verran suunnitelmaa pitää aina hakujen yhteydessä muokata. Erityisesti suunnitelmalta vaadittava pituus vaihtelee. Teen myöhemmin apurahan hakemiseen liittyvän oman kirjoituksen, jossa käsittelen myös tutkimussuunnitelmaa tästä näkökulmasta tarkemmin. Tärkeää on aina lukea rahoittajan ohjeet ja noudattaa niitä tarkasti.

Tutkimussuunnitelma on myös hyvä kiintopiste, johon voit palata, kun huomaat harhautuneesi sivupoluille ja haluat muistuttaa itseäsi siitä, mistä tutkimuksessa olikaan kyse. Myös motivaatiopulan iskiessä kannattaa palata tutkimussuunnitelman pariin. Ainakin itselleni on käynyt niin, että kun olen lukenut suunnitelmaa, muistan, miksi haluan tutkimusta tehdä ja into työhön löytyy taas.

Tutkimussuunnitelma on elävä dokumentti eli toisin sanoen, sitä voi ja tulee muokata prosessin edetessä. Omalla kohdallani jatkuva apurahanhakuruljanssi pakotti minut muokkaamaan tutkimussuunnitelmaani tasaisin väliajoin. Ensimmäinen tutkimussuunnitelma saattaakin näyttää hyvin nopeasti tutkimustyön aloittamisen jälkeen varsin puutteelliselta tekeleeltä. Se on hyvä merkki, joka kertoo osaamisesi lisääntyneen.

Ensimmäinen tutkimussuunnitelma kannattaa pitää tallessa, sillä omiin alun ajatuksiin saattaa olla hyödyllistä palata aika ajoin. Jossain kohden tutkimusprosessia tiedät tutkimusaiheestasi niin paljon, että sen määrittäminen, mikä muille on selvää ja mikä ei saattaa tuntua hankalalta. Ensimmäisen tutkimussuunnitelman kautta saat yhteyden alkuvaiheen ajatuksiisi ja sen hetkiseen tiedontasoosi.

Miten tutkimussuunnitelma kannattaa kirjoittaa?

Jo tutkimussuunnitelmavaiheessa kannattaa pyrkiä kirjottamaan omalla tyylillä ja äänellä. Tiedän. Helpommin sanottu kuin tehty. Ihan tavallisella yleiskielellä kirjoitettu teksti on kuitenkin monta kertaa parempi kuin se, että yrittää vääntää kummallisia sanoja sisältäviä monimutkaisia lauseita, joiden merkityksestä ei itsekään lopulta ole ihan varma. Jos on epävarma siitä, mitä tekee, tulee kuitenkin helposti otettua mallia toisista. Aina se ei ole huono asia, mutta johtaa pahimmillaan siihen, että jatkossakin tukeutuu liikaa toisten työhön eikä anna omille ajatuksilleen niille kuuluvaa arvoa. Tällöin hukkaa oman äänensä ja sen löytäminen ei ole välttämättä helppoa.

Olet ehkä huomannut, että tutkimussuunnitelma on hieman kuin väitöskirjan johdantoluku tiivistettynä. Vaikka suunnitelma sisältää samoja asioita kuin johdantoluku, en suosittele ottamaan niistä mallia, vaikka tutkimussuunnitelman kirjoittaminen jumittaisi. Kokemuksella voin sanoa, että sen jälkeen vasta jumissa oletkin ja usko omaan tekemiseen on laskenut kuin lehmän häntä. Jos kuitenkin päädyt selailemaan väitöskirjojen johdantoja, muista, että niihin on tiivistynyt ja hioutunut vuosien tutkimustyö. Lisäksi kirjoittajan ammattitaito on tässä väitöskirjaprosessin toisessa ääripäässä aivan toisenlainen, ja tämän kautta myös tekstin sisältöön kohdistuvat odotukset ovat erilaisia. Sinun EI tarvitse päästä ensimmäisessä suunnitelmassasi samanlaiseen syvällisyyteen.

Ole suunnitelmassasi kuitenkin vakuuttava äläkä turhan vaatimaton. Jos tutkimuksella saatetaan saavuttaa tuloksia, jotka ovat mahdollisesti merkittäviä ja joiden sovellettavuus käytännössä voi osoittautua todennäköiseksi lukija ei vakuutu. Älä lupaa kuuta taivaalta, jollet voi sitä antaa, mutta usko kuitenkin omaan työhösi. Jollet sinä usko, miksi kukaan muukaan tekisi niin?

Mitä tutkimussuunnitelman pitää sisältää?

Aloita tutkimussuunnitelma kertomalla lukijalle mitä tutkit. Tässä tutkimuksessa tutkin… Kuvaa tutkimuskohde mahdollisimman tarkasti. Sen sijaan, että kerrot tutkivasi rikoslainsäädäntöä, pandoja tai vuorovaikutusta, pyri yksityiskohtaisuuteen.

Kun tutkimuksen kohde on määritelty voit taustoittaa tutkimusta. Tässä kohdassa kerrot esimerkiksi millaista tutkimusta aiheesta on jo tehty, ja mitä keskeisiä teorioita ja käsitteitä siihen liittyy. Taustoittamisen tarkoitus on osoittaa, että tunnet tutkimusaiheesi. Lisäksi tulet samalla perustelleeksi tarpeen tutkimuksellesi: Tutkimusaihetta on käsitelty näkökulmista A, B, C ja D, mutta sinun tutkimuksessasi aihetta lähestytään näkökulmasta E, jota ei ole vielä tutkittu. Muista myös kertoa, miksi näkökulmasi on tärkeä. Se, että tutkimusta ei vielä ole, ei ole kovin hyvä peruste.

Seuraavaksi voit kertoa tutkimuksesi toteuttamisesta. Miten tutkit aihettasi eli mikä on tutkimusmetodisi. Kuvaa metodi tarkasti. “Teen tutkimusta laadullisin menetelmin” ei kerro lukijalle juuri mitään. Ole jälleen yksityiskohtaisempi. Kerro myös toteutusaikataulu.

Tutkimussuunnitelmassa on hyvä käsitellä myös tutkimuseettisiä kysymyksiä. Joillakin tieteenaloilla ja myös kun tutkimuksen kohteena on esimerkiksi lapsia, tutkimuseettisten kysymysten käsittely on automaattisesti olennainen osa tutkimussuunnitelmaa. Niitä on kuitenkin hyvää pohtia, vaikka se ei oman tutkimuksen kohdalla välttämätöntä olisikaan. Tutkimusetiikasta löydät lisätietoja tutkimuseettisen neuvottelukunnan verkkosivulta. Kysy myös apua ohjaajaltasi.

Tutkimussuunnitelmassa olisi hyvä jollain tavalla myös perustella sitä, miksi juuri sinä olet paras henkilö tekemään tutkimuksen. Tässä on kuitenkin hyvä olla varovainen. Muista, että kyse on tutkimuksesta ei sinusta henkilönä. Lukija ei siis hyödy luonteenpiirteidesi kuvailusta tai esimerkiksi siitä tiedosta, että lapsesi on muuttanut juuri omilleen ja jotain tekemistä pitäisi itselle keksiä. Sen sijaan voit kertoa aiheeseesi liittyvästä kokemuksestasi työn tai harrastuksen kautta, samaa teemaa koskevasta opinnäytteestäsi tai muusta vastaavasta.

Ota kirjoittamiselle aikaa ja muista viimeistely

Ota tutkimussuunnitelman kirjoittamiselle aikaa. Lue omaa suunnitelmaasi useamman kerran läpi ja varmistu, että se on selkeä ja etenee loogisesti. Tämä korostuu rahoitushakujen yhteydessä. Jos lukija tippuu kärryiltä, hän tuskin palaa alkuun tai alkaa pohtimaan, mitä kirjoittaja on mahtanut tarkoittaa. Sen sijaan hän todennäköisesti siirtyy seuraavaan hakemukseen ja sinun tutkimuksesi siirtyy EI-pinoon.

Pyydä myös palautetta. Lopuksi tarkasta kieliasu. Ylenpalttinen pilkunviilaus on tarpeetonta, mutta toistuvat kirjoitusvirheet eivät anna sinusta kovin ammattimaista vaikutelmaa.

Mikä on tutkimussuunnitelma -tarkastuslista

Kokosin alle vielä pienen listan, jonka pohjalta voit tarkastaa, että omassa tutkimussuunnitelmassasi on mukana kaikki keskeiset palaset.

• Mene suoraan asiaan
• Taustoita tutkimuksella
• Osoita tutkimustarve
• Kerro metodista ja aikataulusta
• Miksi sinä?
• Muista tutkimusetiikka
• Tarkasta kieliasu ja selkeys
• Noudata saamiasi ohjeita

Ja miten se gradu?

Gradun ja väitöskirjan tutkimussuunnitelmissa on molemmissa samat palikat eli sisältövaatimukset ovat molemmissa samankaltaiset. Perusopintojen yhteydessä tehtävälle opinnäytteelle riittää tieteelliseltä tarkkuudeltaan ja syvyydeltään kuitenkin huomattavasti epätarkempi suunnitelma kuin myöhemmissä vaiheissa. Tämä näkyy kautta suunnitelman tutkimuksen taustoittamisesta tutkimusteeman ja menetelmän kuvaukseen.

Jos olet joutunut pohtimaan sitä, mikä tutkimussuunnitelma on, toivon että sait kirjoituksesta apua suunnitelman tekemiseen. Millaisia ajatuksia sinulle heräsi? Kerro niistä kommenteissa. Kuulisin niistä mielelläni.

Jos kirjoitus oli sinusta hyödyllinen, jaathan sen eteenpäin somessa.