10 usein kysyttyä kysymystä väitöskirjan tarkastamisesta arvioinnista ja julkaisemisesta

Väitöskirja on merkittävä askel akateemisella polulla, johon liittyy usein monenlaisia kysymyksiä ja epävarmuutta. Tässä kirjotuksessa vastaan 10 usein kysyttyyn kysymykseen väitöskirjan tarkastamisesta arvioinnista ja julkaisemisesta. Olitpa sitten juuri aloittanut väitöspolkusi tai vasta harkitsemassa väitöskirjaprojektin käynnistämistä, tämä kirjoitus tarjoaa vastauksia ja näkökulmia kysymyksiin, jotka saattavat pyöriä mielessäsi.

Luitko jo tämän. 10 usein kysyttyä kysymystä väitöskirjasta

Saako väitöskirjasta arvosanan ja jos mitä ne ovat?

Väitöskirjasta saa arvosanan. Vaihtoehdot ovat hylätty, hyväksytty tai kiittäen hyväksytty. Pääosa väitöskirjoista saa arvosanan hyväksytty. Jotta väitöskirja olisi kiittäen hyväksytty, sen pitää olla kokonaisuudessaan omalla alallaan poikkeuksellisen ansiokas.

Voiko väitöskirjan siis hylätä?

Kyllä voi, vaikka se harvinaista onkin. Käytännössä väitöskirjan hylkääminen tarkoittaa usein sitä, että prosessissa ja sen kontrollissa on mennyt jotain pieleen jo aikaisemmin.

Kuka arvostelee väitöskirjan?

Väitöskirjan arvostlee tiedekuntaneuvosto väitöstilaisuuden jälkeen. Arvostelussa lähtökohtana on vastaväittäjän ja mahdollisen arviointiryhmän lausunnot, joissa tiedekuntaneuvostolle esitetään väitöskirjan hyväksymistä tai hylkäämistä sekä arvosanaa.

Tiedekuntaneuvosto tekee päätöksen väitöskirjan hyväksymisestä lausuntojen perusteella. Sen päätös ei ole kuitenkaan suoraan sidottu saatuihin lausuntoihin, vaikka yleensä päätös tehdään niiden mukaisesti. Tiedekuntaneuvosto voi kuitenkin ottaa huomioon myös muita seikkoja päätöstä tehdessään.

Mitä väitöskirjan tarkastaminen tarkoittaa?

Väitöskirjan tarkastusprosessi on kaksivaiheinen. Ensimmäinen vaihe on esitarkastus, jossa kaksi ulkopuolista asiantuntijaa arvioivat, täyttääkö käsikirjoitus väitöskirjalle asetetut vaatimukset. Esitarkastajat kirjoittavat kirjalliset lausunnot, joiden perusteella tiedekunta päättää väitösluvan myöntämisestä.

Toinen vaihe on julkinen väitöstilaisuus, jossa väittelijä puolustaa väitöskirjaansa julkisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että väittelijä ja vastaväittäjä keskustelevat väitöskirjan aiheista.

Kuka voi toimia vastaväittäjänä?

Vastaväittäjänä voi toimia oman yliopiston ulkopuolinen, tohtorin tutkinnon suorittanut alan asiantuntija. Joskus vastaväittäjiä voi olla kaksi.

Tiedekunnilla saattaa olla omia vastaväittäjien esteellisyyttä koskevia ohjeita, jotka voivat koskea esimerkiksi väittelijän ja vastaväittäjän yhteisjulkaisuja. Joissakin yliopistoissa on rajoitettu myös väitöskirjan esitarkastajan mahdollisuutta toimia vastaväittäjänä.

Kuka voi toimia kustoksena?

Kustos on väitöstilaisuuden puheenjohtaja.

Kustoksena toimii yleensä tiedekunnan professori. Usein kustos on yksi väittelijän työnohjaajista. Joskus kustoksena voi toimia myös tiedekunnan apulaisprofessori, emeritus- / emeritaprofessori tai dosentti. Käytännöt vaihtelevat hieman tiedekunnittain. Kustoksen valinnassa pitää noudattaa oman tiedekunnan ohjeita.

Pitääkö väitöskirja kielentarkastaa?

Jos olet kirjoittanut väitöskirjan muulla kuin äidinkielelläsi, käsikirjoitus pitää yleensä käyttää kielentarkastuksessa, jotta se vastaa myös kieliasultaan tieteelliseltä julkaisulta vaadittavaa tasoa. Myös kielentarkastuksen osalta kannattaa tarkistaa onko tiedekunnallasi tarkempia ohjeita aiheesta.

Kielentarkastuksen voi tehdä joko ennen tai jälkeen esitarkastusta. Mikäli tiedekuntasi ei ole linjannut ajankohdasta, kysy asiasta ohjaajan mielipidettä.

Kielentarkastuksen voi ostaa joko yliopiston kielipalveluista tai yksityiseltä palveluntarjoajalta. Erityisesti jos kyseessä on monografia, kielentarkastukseen kannattaa varata tarpeeksi aikaa.

Muista selvittää, maksaako oma tiedekuntasi väitöskirjasi kielentarkastuksen tai ainakin osan sen kuluista.

Millainen on väitöskirjan julkaisuprosessi?

Väitöskirjan julkaisuprosessi on monivaiheinen, ja siihen pitää varata hyvin aikaa. Yleinen ohje eri yliopistoissa näyttää olevan, että prosessiin pitää kokonaisuudessaan varata vähintään kuusi viikkoa.

Yleensä väitöskirja julkaistaan sähköisenä yliopiston julkaisusarjassa. Lisäksi painetaan pieni määrä väitöskirjoja jaettavaksi. Väitöskirjan voi painattaa yliopistopainossa tai sopia sen kustantamisesta ulkopuolisen toimijan kanssa.

Jos väitöskirjan painattaa yliopistopainossa, jää käsikirjoituksen taitto ja sen valmistelu painokuntoon yleensä väittelijän tehtäväksi. Toki nämä työvaiheet voi ostaa myös palveluna. Yliopistokirjaston verkkosivulla on yleensä ihan hyvät ohjeet, joilla hommasta selviytyy, mutta jos itse saisin valita uudestaan niin en tähän enää toista kertaa ryhtyisi.

Ohjeita väitöskirjan julkaisemiseen ja tiedot oman yliopiston julkaisusarjasta löydät myös oman yliopistokirjastosi verkkosivulta.

Kenelle painettu väitöskirja pitää toimittaa?

Myös painetun väitöskirjan jakelusta on yleensä ohjeet tiedekunnissa. Yleensä tiedekunnalle toimitetaan jokunen kappale samoin kuin yliopisto- ja kansalliskirjastolle. Joskus jakelulistalla on myös rehtori.

Lisäksi omat kappaleet tulee antaa vastaväittäjälle, kustokselle ja mahdollisen arviointiryhmän jäsenille. Sitten ovat tietysti ohjaajat, kollegat, tieteenalan professorit ja muut henkilöt, joilla on ollut rooli väitösprojektissasi. Myös väitöstilaisuuteen pitää varata jokunen kappale painettuja kirjoja. Muista myös oma kappaleesi.

Yliopiston pakolliset kappaleet maksaa yleensä tiedekunta, mutta muilta osin, esimerkiksi ohjaajien ja kollegoiden kappaleet, käytännöt vaihtelevat.

Nyt tiedät vastauksen näihin kysymyksiin väitöskirjan tarkastamisesta arvioinnista ja julkaisemisesta. Jos mieleesi vielä jokin muu kysymys, kommentoi alle.

Jos kirjoitus oli sinusta hyödyllinen, jaathan sen eteenpäin somessa.