Miten valmistautua väitökseen?

Kun aloittelevana väitöskirjatutkijana varovaisesti ajattelin kaukana tulevaisuudessa odottavaa väitöstäni, mielikuvani keskittyivät lähes yksinomaan itse väitöstilaisuuteen – hetkeen, jossa puolustaisin tutkimustani julkisesti. Kun sitten pääsin siihen pisteeseen, että esitarkastusvaihe oli ohitettu, tehtävälistalleni alkoi kertyä kymmenittäin hoidettavia asioita. Mitä tämä kaikki on? Tässä kirjoituksessa kerron, miten valmistautua väitökseen ilman h-hetken paniikkia. Kirjoituksen lukemalla saat kokonaiskuvan väitökseen valmistautumisen käytännön asioista ja vinkkejä itse väittelyyn valmistautumiseen.

Väitökseen valmistautuminen alkaa oikeastaan heti esitarkastuksen jälkeen ja vie aikaa yleensä useamman kuukauden. Valmistautumiseen liittyy monenlaisia käytännön järjestelyjä, joista vastaa väittelijä itse – ainoastaan yhteydenpito vastaväittäjän kanssa kuuluu kustokselle. Käytännön asioiden ohella tehtävälistalla on myös (henkinen) valmistautuminen itse väitöstilaisuuteen. Valmistautumisen vaiheet eivät seuraa toisiaan selvässä järjestyksessä vaan limittyvät toisiinsa ja vaativat rinnakkaista edistämistä. En ole sisällyttänyt aikatauluaja kirjoitukseeni, koska ne vaihtelevat hieman yliopistoittain. Keskeiset käytännön asiat olen kuitenkin yrittänyt listata suunnilleen aikajärjestyksessä.

Yliopistojen ja tiedekuntien verkkosivuilta löytyy melko kattavasti yksityiskohtaisempia ohjeita siitä, millaisia asioita esitarkastusvaiheen jälkeen pitää hoitaa. Jotkut yliopistot ovat koonneet ohjeet yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi, mutta monet ovat ripotelleet ohjeita vähän sinne ja tänne. Ohjeisiin tutustumiseen kannattaakin ottaa hyvin aikaa ja lukea niitä huolella läpi hyvissä ajoin, että vältyt yllätyksiltä.

Tässä kohtaa haluan vinkata Tampereen yliopiston YouTube-videosarjasta, jossa käsitellään väitökseen liittyviä viestintätilanteita. Videoista saat vinkkejä paitsi erilaisten väitökseen liittyvien tekstien kirjoittamiseen myös väittelyyn ja karonkkapuheisiin.

Askeleet kohti väitöstä

Alle on koottu keskeisiä käytännön asioita, jotka tulee hoitaa ennen väitöstä, aina keskeisten henkilöiden valinnasta karonkan järjestelyihin. Asioita on paljon, mutta kaikki on varmasti tehtävissä, kun alat valmistautua väitökseen hyvissä ajoin.

Vastaväittäjän valinta

Usein vastaväittäjänä toimii toinen esitarkastajista, mikä on luontevaa, sillä hän on jo perehtynyt väitöskirjaasi. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla vaan vastaväittäjä voi olla kuka vain yliopiston asettamat pätevyysvaatimukset täyttävä, tutkimuksesi aihepiirin asiantuntija. Keskustele vastaväittäjän valinnasta hyvissä ajoin ohjaajiesi kanssa.

Kustoksen valinta

Kustoksen tehtävänä on johtaa väitöstilaisuutta ja varmistaa, että se etenee akateemisten käytäntöjen mukaisesti. Kustos on yleensä toinen väitöskirjasi ohjaajista ja työsuhteessa yliopistoosi, mikä varmistaa väitöstilaisuuden käytännön järjestelyjen sujuvuuden. Kustos toimii myös linkkinä väittelijän ja vastaväittäjän välillä.

Väitöksen ajankohta ja paikka

Kustoksen ja vastaväittäjän selvittyä sovitte yhdessä väitöspäivästä.

Päätät myös, onko väitöstilaisuutesi sali- vai etäväitös ja striimataanko saliväitös. Käytännössä striimattu saliväitös vaikuttaa olevan käytetyin vaihtoehto. Itseasiassa luulin, että täysin etänä toteutettavaan väitökseen tarvittaisiin jokin peruste, mutta ilmeisesti näin ei ole. En ainakaan tällaista mainintaa yliopistojen ohjeista löytänyt.

Jos pidät saliväitöksen varaa sali, kun olet saanut väitösluvan.

Väitöslupa

Kun vastaväittäjä ja kustos on valittu ja väitöspäivä sovittu, väittelijän tulee hakea väitöslupaa. Väitösluvan voi myöntää joko oman tiedekunnan dekaani tai tiedekuntaneuvosto. Jos luvan myöntää dekaani, sujuu lupaprosessi yleensä nopeammin kuin jos lupaa on haettava tiedekuntaneuvostolta, sillä sen kokousaikataulut vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti lupasi saadaan käsittelyyn.

Väitöskirjan viimeistely

Kirjota väitöskirjan esipuhe ja tiivistelmä hyvissä ajoin ennen kuin kirja menee painoon. Jos teet väitöskirjan vieraalla kielellä myös nämä kannattaa kielentarkastaa. Jos väitöskirjasi on suomenkielinen, tarvitset siihen myös englanninkielisen tiivistelmän. Kääntämisessä voit mahdollisuuksien mukaan kääntyä kääntäjän puoleen.

Kun väitöslupa on myönnetty, voit kirjoittaa väitöskirjan nimiösivun. Muista tarkastaa, että henkilöiden tittelit menevät oikein.

Väitöskirjan painatus, julkaiseminen ja jakelu

Jos väitöskirja julkaistaan yliopiston julkaisusarjassa, se painatetaan yliopiston kilpailuttamassa painossa. Tällöin painokuntoon saattamisesta vastaa väittelijä. Ole ajoissa yhteydessä painoon, jotta saatte aikataulun sovittua. Muista, että väitöskirja pitää julkaista yliopistosta riippuen noin pari viikkoa ennen väitöstilaisuutta.

Ennen painamista kirja pitää taittaa. Taittamiseen saat ohjeet yliopiston kirjastosta. Se ei ole mikään mahdoton tehtävä, jos tekstinkäsittelytaidot ovat hyvät tai kärsivällisyys ja aika riittävät ohjeiden seuraamiseen ja todennäköisesti muutamaan uusintakierrokseen. Myös taittamisen voi ulkoistaa ja suosittelen kyllä sitä, jos talous antaa myöden.

Mikäli kirjan julkaisee joku muu kuin yliopisto, julkaisija yleensä huolehtii myös toimitusprosessista.

Molemmissa tapauksissa muista pyytää julkaisuluvat artikkeliväitöskirjan artikkeleille ne julkaisseelta lehdeltä ajoissa. Lupa tarvitaan myös hyväksytyille, mutta ei vielä julkaistuille kirjoituksille.

Jotkut yliopistot myöntävät väitöskirjatutkijoille apurahaa väitöskirjan painokustannuksiin. Selvitä asia omalta yliopistoltasi tai tiedekunnastasi.

Selvitä omalta yliopistoltasi, kuinka monta kappaletta väitöskirjaasi tulee toimittaa yliopistolle. Yleensä ainakin oma tiedekunta ja yliopiston kirjasto edellyttävät tietyn määrän väitöskirjoja. Joskus kirja pitää lähettää myös rehtorille.

Tilattavien kirjojen määrää pohtiessasi on hyvä varata kappaleet ainakin ohjaajille, arviointilautakunnan jäsenille, esitarkastajille, oman yksikön keskeisille henkilöille ja muille työn edistämiseen vaikuttaneille. Joillain aloilla on tapana lähettää kirja myös esimerkiksi oman aineen professoreille muissakin yliopistoissa. Lisäksi tietysti kirjoja voi antaa omille läheisille ja muutama kannattaa tilata itselle jemmaankin. Nykyisin väitöskirja julkaistaan lähes poikkeuksetta myös avoimesti verkossa, joten mitään valtavia varastoja ei kirjaa ehkä kannata itselleen jättää.

Lehdistötiedote

Kun väitöspäivä alkaa lähestyä suurin osa yliopistoista julkaisee lehdistötiedotteen väitöksestä. Lehdistötiedote on yleistajuinen kuvaus tutkimuksestasi ja sen tarkoitus on herättää tiedotusvälineiden kiinnostus. Tiedotteen kirjoittaa väittelijä itse.

Vaihtoehtoisesti osassa yliopistoja julkaistaan tapahtumakalenterissa väitöskuvaus ja tiedote tehdään vain yliopiston viestinnän valitsemista väitöksistä.

Väitöstiedote on usein ensimmäinen lehdistötiedote, jonka tutkija tekee. Ota siis aikaa sen kirjoittamiselle. Yliopistojen sivuilta löytyy ohjeita myös tähän.

Lektio

Lektio on kaksikymmentä minuuttia kestävä, yleistajuinen esitelmä väitöstutkimuksestasi, jonka pidät väitöstilaisuutesi alussa. Kirjoita lektio paperille ja harjoittele sitä ennen väitöstilaisuutta. Lektiota kannattaa lukea ääneen ja sen pituus kellottaa. Mahdollisuuksien mukaan pyydä joku kuuntelemaan lukemista ja ottamaan aikaa puolestasi.

Numeroi lektion sivut ja kirjoita tarpeeksi isolla fontilla, jotta näet tekstin kunnolla etkä joudu puhumaan niska kumarassa siristellen. Numeroinnista on hyötyä, jos pudotat paperit, jolloin saat ne nopeasti järjestettyä.

Aina toisinaan kuulee sanottavan, että lektio on pidetty täysin improvisoiden tai sitä on tehty väitöstä edeltävänä iltana. Kukin tietysti tekee tavallaan ja jos taitoa on niin mikäs siinä. Yleensä tällaisesta spontaaniudesta kärsii joko aikataulu tai sisältö.

Karonkkajärjestelyt

Yksi osa väitösjärjestelyjä on karonkkajärjestelyt. Karonkka on väitöksen jälkeinen juhla, jossa kiitetään vastaväittäjää, kustosta, ohjaajia ja muita tukijoita. Erityisesti, jos väittelet pikkujouluaikaan tai loppukeväästä ja toiveissa on isompi juhlatila, kannattaa järjestelyt aloittaa ajoissa. Varaa juhlatila, mieti tarjoilu ja lähetä kutsut. Suunnittele myös kiitospuheet.

Osallistujista riippuen pohdi, tarvitseeko kutsun yhteydessä lähettää tarkempaa tietoa tilaisuudesta. Jos karonkkaan tulee paljo ei-akateemista sukua tai ystäviä, on monilla vierailla varmempi olo, jos ohjeistat tilaisuuden kulusta ja luonteesta sekä pukeutumisesta.

Karonkka voi olla muodollinen illallinen tai rennompi tilaisuus – tärkeintä on, että se tuntuu omannäköiseltä.

Väitöstilaisuuden käytännön asiat

Väitöstä edeltävänä päivänä tilaisuuden tekniikkaa ja muuta käytännön asiaa käydään läpi väitöstilassa.

Hyvissä ajoin ennen väitöstä kannattaa tutustua väitöstilaisuuden kulkuun. Esimerkiksi Jyväskylän yliopisto on koonnut tilaisuuden vaiheet seisomisineen ja muodollisine fraaseineen omille verkkosivuilleen.

Itselle kannattaa kirjoittaa tilaisuutta varten ylös, mitä milloinkin pitää sanoa ja mitkä vaiheet väittelijä seisoo. Kun tilaisuuden kulku on paperilla, et joudu huolehtimaan siitä, mitä milloinkin piti tehdä tai sanoa.

Väitöksen jälkeiset tarjoilut

Väitöstilaisuuden jälkeen järjestetään yleensä väitöskahvit tai kuohuviinitarjoilu. Joskus väittelijä järjestää perheelle ja sukulaisille, jotka eivät tule karonkkaan, myös oman kahvitilaisuuden väitöksen jälkeen.

Tarjoilu näihin tilaisuuksiin pitää muistaa tilata ja tila varata hyvissä ajoin.

Väittelyyn valmistautuminen

Entä sitten se väittely?

Väittelyyn valmistautuminen aloitetaan jo hyvissä ajoin tutkimusprosessin aikana katsomalla ja oppimalla muiden väitöksistä. Nykyisin väitökset ovat usein katsottavissa myös verkossa, joten kiinnostavaa katsottavaa löytyy helposti. Mieti kuunnellessasi esitettyjä kysymyksiä oman väikkärisi kohdalla. Kaikki eivät tietenkään sovellu, mutta monet kuitenkin ainakin soveltaen. Itse kokosin kysymyksistä listaa myöhempää käyttöä varten.

Ennen väitöstilaisuutta kannattaa järjestää ns. varjoväitös tai muu tilaisuus, jossa pääset juttelemaan väitöskirjastasi asiaan perehtyneen kollegan kanssa. Puhu tästä ohjaajasi kanssa. Nykyaikana tällaiset järjestyvät helposti vaikka Zoomissa. Tilaisuudessa saat harjoitella väittelyä ja myös työstäsi kertomista.

Väittelyyn kannattaa valmistautua lukemalla omaa kirjaa ja kirkastamalla keskeisiä kohtia (kysymykset, metodit, tulokset) mieleen. Kaiva esiin tekemäsi lista seuraamiesi väitösten kysymyksistä, jos sinulla sellainen on, ja vastaa niihin. Älä kuitenkaan mene valmistautumisessa liiallisuuksiin. Isoin työ on jo tehty ja olet itse kirjoittanut kirjan. Osaat ja muistat kyllä.

Entä jos en osaa?

Monia väittelijöitä, myös minua, huolestuttaa ennen väitöstä erityisesti se, ettei osaa sanoa vastaväittäjän esittämään kysymykseen mitään tai ei ymmärrä esitettyä kysymystä. Tämä on todella inhimillistä ja yleistä.

Tällaisessa tapauksessa voit hyvin sanoa, ettet tiedä tai osaa vastata. Kaikkea ei tarvitse tietää ja ostata. Jos et osaa vastata juuri esitettyyn kysymykseen, voit vastauksessasi sivuta sitä. Usein kun vain pääsee vastauksessa alkuun mieleen saattaa tulla vastaus myös varsinaiseen kysymykseen.

Jollet ymmärrä kysymystä, voit kysyä tarkennusta. Voit ottaa myös vastaukseen miettimisaikaa toistamalla kysymyksen tai joillain ”Hyvä kysymys”  – tyyppisillä fraaseilla.

Ylipäänsä väitöstä kannattaa ajatella enemmän keskusteluna kuin suullisena tenttinä tai kuulusteluna. Ei ole tarkoitus, että väittelijä tykittää menemään täydellisesti muotoiltuja vastauksia. On ihan ok ottaa vastaamiseen aikaa ja vastata epätäydellisesti. Jos vastaus ei tyydytä vastaväittäjää, hän kyllä kysyy jatkokysymyksen.

Jos pelkäät, ettet muista jotain kirjoittamaasi asiaa, voit aina tarkastaa sen väikkäristä. Yleensä silmäys oikealle sivulla riittää, koska edelleen kyse on omasta tekstistäsi. Yleensä vastaväittäjä myös pitää sinua ja yleisöä hyvin mukana sen suhteen missä kohtaa kirjaa ollaan menossa. Halutessasi voit ennen väitöstä merkata lapuilla omaan kirjaasi keskeisiä kohtia muistin tueksi (kysymykset, metodi jne.)

Väittely jännittää lähes kaikkia ja rauhoittuminen saattaa tuntua vaikealta. Yleensä kyllä pahimmasta jännityksestä pääsee jo lektion aikana eroon. Jälkeenpäin ajatellen väittely on yllättävän kivaa ja aika menee todella nopeasti.

Väitöspäivää edeltävänä yönä nuku viime hetken paniikkikertauksen sijaan. Kun väitöspäivä koittaa syö, juo ja hengitä.

Kun paletti on hanskassa, voit keskittyä nauttimaan väitöspäivästäsi

Tänne asti luettuasi tiedät jo paljon siitä, miten valmistautua väitökseen. Kun ymmärrät, mitä kaikkea valmisteluihin kuuluu –vastaväittäjän ja kustoksen valinnasta, käytännön järjestelyihin, kirjoitustöihin ja karonkan suunnitteluun – voit minimoida stressiä ja keskittyä olennaiseen. Väitös ei ole pelkkä akateeminen tutkimuksen tarkastustilanne, vaan tärkeä juhlahetki, jossa saat mahdollisuuden kertoa tutkimuksestasi ja osoittaa asiantuntijuutesi. Huolellisella valmistautumisella varmistat, että voit kohdata päivän luottavaisesti ja keskittyä nauttimaan siitä.

Jäikö jotain kysyttävää? Vastaan mielelläni kommenteissa.

Saattaisit tykätä myös tästä

10 usein kysyttyä kysymystä väitöskirjan valmistumisesta, väittelystä ja promootiosta

Jos kirjoitus oli sinusta hyödyllinen, jaathan sen eteenpäin somessa.