Kuinka säilyttää motivaatio väitöskirjatyössä?

Kuinka säilyttää motivaatio väitöskirjatyössä on kysymys, jonka jokainen aloitteleva tutkija jossain vaiheessa kohtaa. Kuvio menee yleensä suunnilleen näin: Olet juuri aloittanut väitöskirjaprojektisi, täynnä energiaa ja innostunut tutkimuksestasi. Pian tutkimuksen edetessä kohtaat kuitenkin erilaisia haasteita: aineiston hankinta ei suju toivomallasi tavalla, et saanut hakemaasi tiedekunnan rahoittamaa väitöskirjatutkijan paikkaa ja ensimmäisen artikkelin kirjallisuuskatsauskin pitäisi aloittaa, muttet tiedä, mistä lähteä liikkeelle. Huomaat, että haasteet alkavat vaikuttamaan motivaatioosi eikä alkuinnostus enää kanna. Tunnet itsesi epävarmaksi tutkimuksen suunnasta. Lopulta alat kyseenalaistaa omat kykysi ja motivaatiosi jatkamiseen.

Kuulostiko tutulta? Ainakin minusta. Tässä kirjoituksessa kerron siitä, mitä väitöskirjan kirjoittaminen opetti minulle motivaatiosta ja jaan hyväksi kokemiani keinoja, joista on ollut itselleni apua motivaation ylläpitämisessä.

Mitä on motivaatio?

Motivaatiolla tarkoitetaan yleensä jonkinlaista liikkeellepanevaa voimaa tai halua, josta seuraa toimintaa.

Ihminen voi motivoitua joko sisäisesti tai ulkoisesti. Sisäinen motivaatio viittaa sisäiseen haluun tehdä jotain asian itsensä vuoksi. Ulkoinen motivaatio liittyy ulkoisiin palkkioihin tai paineisiin, kuten raha, muiden tunnustus tai työlle asetettu aikaraja.

Motivaatiotutkimuksen perusteella työssä tulisi pyrkiä ylläpitämään ja tukemaan sisäistä motivaatiota, koska se johtaa yleensä kestävämpään ja laadukkaampaan työskentelyyn sekä ihmisen itsensä että työyhteisön näkökulmasta.

Sisäisen motivaation merkityksen vuoksi omia motivaatiotekijöitä väitöskirjaprojektiin ryhtymiseen liittyen olisi hyvä miettiä jo ennen sen aloittamista. Pelkät ulkoiset motivaatiotekijät harvoin kantavat maaliin asti.

Jos haluat lukea tarkemmin sisäisestä motivaatiosta tai asioiden aikaansaamisesta, tutustumisenarvoisia, tutkimukseen perustuvia tietokirjoja ovat esimerkiksi Frank Martelan kirjat Valonöörit. Sisäisen motivaation käsikirja ja Tahdonvoiman käyttöohje.

Mitä väitöskirjan kirjoittaminen opetti minulle motivaatiosta?

Yksi tärkeimmistä väitöskirjamatkalta saamistani opeista liittyy juuri motivaatioon. Kuten monet muutkin ajattelin, että motivaatio on jokin vähän mystinen voima, joka tulee ja menee oman tahtonsa mukaan. Ajattelin, että minun pitää vain odottaa oikeaa hetkeä tai inspiraatiota ennen kuin voin ryhtyä toimeen. Kun vain tunnen olevani motivoitunut, asiat lähtevät rullaamaan ja kirjoittaminen sujuu kevyesti.

Odottaminen ei kuitenkaan tuottanut innostusta tai motivaatiota vaan enemmänkin ahdistusta ja välttelyä. En voinut ymmärtää, mikä ihme minussa on vialla, kun asia, josta oikeasti olin kiinnostunut ei kuitenkaan kiinnostanut tipan vertaa.

Motivaatiota koskevaan kirjallisuuteen perehdyttyäni oivalsin, että motivaatio ei olekaan tekemisen lähtökohta vaan enemmänkin sen seuraus. Se syntyy tekemällä ja näkemällä edistystä.

Vaikeinta on päästä alkuun. Siksi erilaiset pomodoron tyyppiset ajanhallintamenetelmät ovat monille niin toimivia. Kun pääsemme alkuun ja saamme tehtyä jotain konkreettista, alamme nähdä edistystä, joka ruokkii motivaatiotamme. Näemme, että tekeminen tuottaa tuloksia, mikä innostaa jatkamaan eteenpäin ja taas eteenpäin.

Toki on myös heitä, jotka tutkivat pelkästä tutkimisen ilosta. Heille pelkästään työn tekeminen ja prosessi itsessään tuottavat useimmiten paljon iloa ja innostavat ryhtymään toimeen. Vaikka tällainen kuva edustaa aika stereotyyppistä tutkijuutta, se on silti uskoakseni melko harvinainen. Joukossa on paljon myös meitä, jotka kääntäisivät mieluummin kukkapenkkiä tai lähtisivät urheilemaan, kun käynnistäisivät työkoneen, mutta tekevät sen siitä huolimatta ja ainakin useimpina päivinä asiat edistyvät.

Motivaation haastajat ja tukijat

Tutkimustyö on luonteeltaan sellaista, että motivaatiota haastetaan monelta suunnalta. Tutkimuksen tekeminen ei ole pelkkää menestystä ja eteenpäin menoa. Välillä joudutaan peruuttamaan pitkän matkaa taaksepäin. Erityisesti alussa takaiskut ja epäonnistumiset koettelevat motivaatiota ja saavat kyseenalaistamaan omaa osaamista ja jatkamisen mielekkyyttä.

Tutkimustyö on hidasta. Jos tavoitteena on kirjoittaa 300 sivua monografiaa, ei puolikas sivu tekstiä tunnu juuri edistykseltä. Lisäksi tutkimuksen tekeminen on monille myös vierasta. Erityisesti väitöskirjatyön alkuvaiheessa joudut jatkuvasti uusien asioiden eteen ja saatat olla epävarma siitä, mitä sinun pitäisi missäkin tilanteessa tehdä. Tutkimusta pitäisi edistää, mutta mistä aloittaa?

Myös tutkimusyhteisö ja työympäristö vaikuttavat motivaatioon hyvässä ja pahassa. Jos työympäristö ei tarjoa riittävästi tukea ja resursseja tai sulkee vaikkapa apurahoilla tutkimusta tekevät väitöskirjantekijät ulkopuolelleen, voi motivaatio tutkimuksen tekemiseen olla kovilla.

Toisaalta työyhteisö voi olla myös tekemistä tukeva voimavara. Itse työskentelen pääosin yliopistokampuksen ulkopuolella. Olen huomannut, että jokainen kampuksella käynti ja kollegoiden tapaaminen antavat tekemiseen valtavasti uutta intoa ja energiaa.

Siis…kuinka säilyttää motivaatio väitöskirjatyössä?

Parhaiten pidät motivaatiota yllä tekemällä työskentelystä itsellesi mahdollisimman helppoa. Tämä edellyttää sitä, että tiedät mitä teet tänään ja myös huomenna. Jos tuntuu, että olet jumissa etkä tiedä, miten edetä, kysy neuvoa ohjaajalta tai kollegalta. Suunnitelmallisuudesta on ainakin useimmille hyötyä. Rutiinien luominen päiviin auttaa, erityisesti jos työskentelet pääosin itsenäisesti ja voit vaikuttaa päiviesi kulkuun melko vapaasti.

Muista myös pitää rima tarpeeksi matalalla ja huolehtia omasta jaksamisestasi. Tutkimustyö on luovaa työtä. Ideat ja oivallukset eivät synny väkisin vääntämällä tai kursoria tunnista toiseen tuijottamalla. On ok ottaa tilaa ja aikaa uuden omaksumiselle ja ajatusten kehittelylle.

Luitko jo tämän. Kannattaako väitöskirjaprosessi ja sen vaiheet suunnitella?

Motivaation ylläpitämistä tukevat ainakin seuraavat asiat:

1. Tavoitteiden asettaminen. Selkeiden ja saavutettavien tavoitteiden asettaminen auttaa ylläpitämään motivaatiota. Pitkän aikavälin tavoitteiden lisäksi itselleen kannattaa asettaa pieniä päivittäisiä tehtäviä, joiden saavuttaminen saa aikaan edistymisen kokemuksia.
2. Sosiaalinen tuki. Hyvä tukiverkosto ja työyhteisön tuki ovat tärkeitä motivaation ylläpitämisessä. Jaa ajatuksiasi ja haasteitasi tutkimusryhmäsi tai muiden kollegoiden kanssa. Heiltä saat tukea, neuvoja ja kannustusta, jotka auttavat yli hankalista paikoista.
3. Palkitse itsesi. Aseta itsellesi pieniä välipalkintoja tai kannustimia sopiviin paikkoihin. Älä siis odota, että koko väitöskirjasi on valmis vaan juhlista esimerkiksi vähintäänkin jokaisen osa-artikkelin käsikirjoituksen valmistumista tekemällä jotain itsellesi mieluisaa. Pienemmässä mittakaavassa tuotteliaan kirjoitushetken jälkeen ansaitset ehdottomasti kahvitauon.
4. Muista miksi. Jos työn tekeminen tökkii, muistuta itseäsi väitöskirjaprojektisi tavoitteista ja siitä, miksi sen tekeminen on sinulle tärkeää. Voit esimerkiksi palata tutkimussuunnitelmaasi kirjoittamiisi ajatuksiin. Kuulostaa ehkä vähän hölmöltä, mutta toimii.
5. Keskity saavutuksiisi ja edistymiseesi. Pidä kirjaa saavutuksistasi ja hankalissa paikoissa palaa niihin sen sijaan, että keskittyisit epäonnistumisiin tai haasteisiin. Kaikki edistys lasketaan.
6. Huolehdi jaksamisestasi kokonaisvaltaisesti. Pidä hengähdystaukoja työpäivän aikana ja muista myös lomailla. Suunnilleen suositusten mukaiset elintavat muutenkin toimivat myös motivaation suhteen. Kukaan ei jaksa kovin pitkään liian lyhyiden yöunien ja pelkän kahvin voimalla.
7. Unohda täydellisyys. Älä odota täydellisyyttä itseltäsi tai työltäsi. Hyväksy virheet ja puutteet osana oppimisprosessia ja jatka eteenpäin. Täydellistä tutkimusta ei ole tehnyt vielä kukaan. Aina on jotain, jonka voisi tehdä paremmin ja uutta tietoa, johon voisi vielä viitata. Tarpeeksi hyvä on valmis.

Miltä vinkit kuulostivat?

Toivottavasti sait kirjoituksesta joitakin uusia ajatuksia ja näkökulmia siihen, kuinka säilyttää motivaatio väitöskirjatyössä. Millaisia ajatuksia tai kokemuksia sinulla on aiheesta? Olisi kiva kuulla kommenteissa.

Motivaation määrittelyä koskevassa kappaleessa olen käyttänyt lähteenä Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisua 3/2014 “Sisäinen motivaatio: tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat“.

Jos kirjoitus oli sinusta hyödyllinen, jaathan sen eteenpäin somessa.