Mitä kannattaa huomioida, jos teet väitöskirjatyötä etänä?

Etätyö on yleistynyt myös akateemisessa maailmassa, ja moni väitöskirjaa tekevä työskentelee osin tai kokonaan kampuksen ulkopuolella. Tutkimustyötä tehdään usein yliopistokampuksen kanssa eri paikkakunnallakin. Etätyö tuo joustavuutta ja on erinomainen mahdollisuus esimerkiksi työn ohessa väikkäriä tekevälle, mutta samalla se edellyttää erityistä huomion kiinnittämistä työn organisointiin, sosiaalisiin suhteisiin ja omaan jaksamiseen. Olen tehnyt oman väitöskirjani kokonaisuudessaan etänä ja kompastellut näistä jokaisen kanssa. Tässä kirjoituksessa jaan ajatuksia ja vinkkejä siihen, mitä kannattaa huomioida, jos teet väitöskirjatyötä etänä.

Työympäristö ja -välineet

Etätyössä on tärkeää panostaa työympäristöön ja -välineisiin. Jos työviikossa tai -kuukaudessa on muutama etäpäivä, voi konetta naputella sohvannurkassa melko huoletta, mutta jos teet töitä pääosin kotona, tilanne on aivan eri. Tämä on tietysti ergonomiakysymys, mutta olen havainnut, että työt luistavat paremmin, kun niitä tekee pääsääntöisesti jossain muualla, kun peiton alla pyjamassa ja hiukset sekaisin.

Ajatus erillisestä työhuoneesta taitaa olla monelle väitöskirjatutkijalle aikamoista luksusta, mutta jos sinulla on siihen mahdollisuus, se parantaa keskittymistä ja helpottaa myös työstä irtautumista, kun työt voi jättää työhuoneeseen. Perheellisille tutkijoille työhuone mahdollistaa arjen touhujen sulkemisen oven ulkopuolelle – ainakin teoriassa. Mikäli työhuone on poissa laskuista, oma työpiste toimii myös. Toki on mahdollista vuokrata myös työtila tai -pöytäpaikka oman kodin ulkopuolelta.

Jos teet väitöskirjatyötä etänä, hanki itsellesi hyvät työvälineet: ergonominen tuoli ja pöytä, kunnollinen näyttö, kuulokkeet ja niin edelleen. Tein itse väitöskirjani 14 tuuman läppärinnäytöllä ja tulihan se silläkin tehtyä, mutta muistan moneen kertaan kaivanneeni mahdollisuutta katsoa esimerkiksi artikkelia ja tekstitiedostoa yhtä aikaa ilman välilehtien kanssa näpertelyä. Saihan ne rinnakkain siihen pikkunäyttöönkin, mutta siinä sai jo siristellä silmiä, että tekstistä sai hyvin selvää, mikä ei pideämmällä aikavälillä varmaankaan ollut kovin hyvä juttu.

Jos olet työsuhteessa tai apurahalla ja teet etätöitä kotoa, muista tehdä verotukseen työhuonevähennys vielä, kun sellainen mahdollisuus on tarjolla.

Työn organisointi ja ajanhallinta

Väitöskirjatutkijan arki voi helposti lipsahtaa kaaokseksi, jos työtä ei organisoida selkeästi ja ajankäyttö ei ole hallinnassa. Tämä korostuu, jos työtä tehdään kotona tai muutoin kampuksen ulkopuolella. Onkin tärkeää rakentaa toimiva päivärutiini, joka tukee tutkimustyön etenemistä ja omaa jaksamista. Yksi avainasemassa oleva tekijä on omien työskentelytapojen tunnistaminen. Oletko aamuihminen vai iltaeläjä? Jos tiedät, että ajatus toimii parhaiten aamulla, voit keskittää vaativammat tehtävät kuten kirjoittamisen aikaisempiin tunteihin. Vastaavasti, jos olet illalla virkeämpi, hyödynnä se. Tutkimustyön parhaita puolia on sen joustavuus ja se kannattaa mahdollisuuksien mukaan hyödyntää. Toki arjen kulkuun vaikuttaa myös muu elämä ja sen aikataulut.

Työpäivälle kannattaa keksiä aloitus- ja lopetustapa, jonka avulla saat itsesi orientoitumaan työpäivään ja vastaavasti päästämään siitä irti. Omalla kohdalla pieni aamukävely on toiminut hyvin päivän avaajana ja toisinaan myös lopettajana, vaikka aika tylsältä kuulostaakin. Vaihtoehtoisesti lähdin ja lähden edelleen työpäivän jälkeen suoraan harrastukseen – tämä auttaa myös lopettamaan työpäivän järkevään aikaan.

Aikatauluissa kannattaa olla realistinen. Tee viikko- ja kuukausisuunnitelmia, mutta muista jättää tilaa yllätyksille ja ajattelulle. Älä unohda taukoja ja vapaa-aikaa. Erityisesti etäilevän väitöskirjatutkijan työ voi helposti venyä iltaan ja yöhön, mutta pitkässä juoksussa tämä voi johtaa uupumukseen. Vähintäänkin omat ajatukset menevät totaalijumiin. Onkin tärkeää sisällyttää päiviin myös vapaa-aikaa ja taukoja niin, että työn ja vapaa-ajan välinen raja pysyy selkeänä. Hyvin organisoitu ja tasapainoinen arki tukee jaksamista ja myös tutkimuksen edistymistä.

Väitöskirjan tekeminen on pitkälti itseohjautuvaa työtä, ja se vaatii kykyä pysyä motivoituneena myös silloin, kun ulkopuolelta ei kohdistu suoria odotuksia omaan tekemiseen. Suunnitelmallisuus auttaa myös tässä, sillä pienenkin edistymisen näkeminen on ainakin useimmille palkitsevaa.

Luitko jo tämän. Kuinka säilyttää motivaatio väitöskirjatyössä?

Etätyöstä ja työhyvinvoinnista koronapandemian aikana löytyy kiinnostava juttu täältä.

Kotona työskentelyn sudenkupat

Kotona työskentelevä väitöskirjatutkijan on myös helpompi ajautua erilaisten korvaavien tekemisen pariin, kuten sarjojen katsomiseen, kodin askareiden hoitamiseen tai vaikka vain sohvalla pötköttelemiseen. Kotiin liittyvät velvollisuudet ja vapaa-ajan tekemiset voivat helposti houkutella pariinsa, etenkin silloin, kun tutkimus tuntuu haastavalta tai motivaatio on hukassa. Kun työskentelee kotona, on tärkeää luoda selkeät rajat työn ja muun elämän välille. Ilman kunnollista rutiinia ja aikarajoja voi olla vaikea estää itseään tekemästä “vähän siivousta” tai katsomasta yhtä jaksoa suosikkisarjasta. En tarkoita, etteikö näitäkin asioita voisi työpäivän lomassa tehdä, mutta on hyvä olla tietoinen siitä, mihin lopulta aikansa käyttää ja tarkastella ajoittain omaa tekemistä kriittisesti.

Saattaisit tykätä myös näistä.

Kannattaako väitöskirjaprosessi ja sen vaiheet suunnitella?

Miksi myös sinun kannattaa opetella kirjoittamaan joka päivä?

Yhteys ohjaajiin ja kollegoihin – älä jää yksin

Jos teet väitöskirjatyötä etänä, isoin haaste liittyy vuorovaikutukseen ja sosiaalisiin suhteisiin tai niiden puutteeseen. Yhteydenpito kollegoihin ja ohjaajiin on etänä hankalampaa ja vaatii erilaista panostusta kuin lähityössä. Myös akateemiseen yhteisöön integroituminen jää helposti pinnalliseksi, kun ihmisiin ei törmää arjessa käytävillä tai kahvihuoneissa. Koronapandemian jälkeen etätapaamiset ja -tilaisuudet ovat normalisoituneet, mikä tietysti helpottaa tilannetta. Sekään ei kuitenkaan ole sama. Erityisesti etänä työskentelevän väitöskirjatutkijan onkin tärkeää kiinnittää erityistä huomiota sosiaalisiin suhteisiin.

Väitöskirjatyö on tutkijan ensimmäinen itsenäinen tutkimusprojekti, jossa moni opettelee tutkimuksen tekemistä ensimmäistä kertaa. Olen jo useammassa kirjoituksessa kirjoittanut siitä, kuinka akateemisessa maailmassa on paljon hiljaista tietoa liittyen tutkimuksen tekemisen tärkeisiin ja vähemmän tärkeisiin kysymyksiin ja akateemisiin käytänteisiin yleensäkin. Etäilijä jää helposti paitsi kaikesta tästä. Tietysti asiat aina selviävät olemalla aktiivinen ja kysymällä. Yleensä apua saa aina. Viimeistään asiat opitaan kantapään kautta. Oma-aloitteisuuskaan ei kuitenkaan auta, jos ei tiedä, että ylipäätään olisi jotain, mitä kysyä. Tässä suhteessa etätyö voi tehdä väitöskirjatutkijan työelämästä hankalaa.

Omat ohjaajat ovat tärkeä resurssi väitöskirjatyön tekijälle ja heidän roolinsa korostuu, jos väitöskirjaa tehdään kampuksen ulkopuolella. Ohjaajaan voit aina olla yhteydessä, jos asiat askarruttavat. Tapaamiset onnistuvat myös etänä. Olisi kuitenkin hyvä pyrkiä näkemään ohjaajaa ainakin toisinaan myös kasvotusten, koska samassa tilassa oleminen usein vahvistaa vuorovaikutusta ja helpottaa myös henkilökohtaisemman yhteyden syntymistä.

Jos teet väitöskirjatyötä etänä, erittäin tärkeässä osassa sekä lähi- että etäväikkäröinnissä ovat vertaisverkostot, jotka kannattelevat läpi prosessin. Vain toiset väitöskirjan tekijät tai sen hiljattain tehneet ymmärtävät prosessiin liittyvät haasteet ja voivat tarjota tukea hankalissa paikoissa. Jos osa väikkärikollegoista työskentelee kampuksella, he voivat myös toimia myyrinä ja tietojenvälittäjinä yhteisistä asioista, joista harmillisen usein unohdetaan kertoa kaikille. Jos vain mahdollista, suosittelen lämpimästi perustamaan jonkinlaisen vertaisporukan, joka tapaa säännöllisesti etänä tai kampuksella. Meillä oli tällainen omana väikkäriaikanani, ja se antoi paljon.

Älä siis eristäydy.

Vaikka etätyö ja itsenäinen työelämä voivat tuntua houkuttelevilta, liika eristäytyminen on pitkällä aikavälillä monelle huono valinta. Siksi kannattaa käydä kampuksella tai kollegoiden kanssa vaikkapa lounaalla säännöllisesti. Usein nämä tapaamiset antavan paljon virtaa ja intoa myös oman tutkimuksen edistämiseen. Huono ajatus ei olisi myöskään järjestää viikoittaisia kahvihetkiä, vaikka etänä, kollegoiden kanssa.

Lopuksi olen koonnut vinkkilistan, josta voit helposti poimia omaan arkeesi sopivimmat muistutukset.

• Luo päivittäiset työskentelyrutiinit ja aikataulut.
• Rakenna ergonominen ja keskittymistä tukeva työtila ja hanki kunnon työvälineet.
• Älä eristäydy vaan pidä yhteyttä säännöllisesti ohjaajien ja kollegoiden kanssa.
• Muista, että olet vasta opettelemassa tutkimuksen tekemistä – hae apua ja sparrausta.
• Pidä kiinni tauoista ja vapaa-ajasta.
• Etsiydy oman vertaisyhteisön pariin tai rakenna sellainen itse.
• Hyödynnä etätyön tarjoamat mahdollisuudet, mutta muista myös siihen liittyvät sudenkuopat.

Joustavat puitteet omanlaiseen etätyöarkeen

Etätyö sopii väitöskirjan tekemiseen hyvin, mutta edellyttää itseohjautuvuutta, työn organisointia ja oikeanlaista tukea. Kun omasta jaksamisesta, työympäristöstä ja yhteydenpidosta kollegoiden kanssa huolehtii, etätyö tarjoaa joustavat puitteet omanlaisen tutkimusarjen rakentamiseen erilaissa elämäntilanteissa. Toivottavasti sait kirjoituksesta ideoita omalle tutkimusmatkallesi.

Millaisia ajatuksia heräsi? Oletko sinä tehnyt väitöskirjatyötä etänä?

Jos kirjoitus oli sinusta hyödyllinen, jaathan sen eteenpäin somessa.