5 syytä sille, miksi väitöskirja kannattaa tehdä

Väitöskirjan tekeminen vaatii paljon aikaa ja vaivaa. Prosessi myös antaa paljon, mutta sen laajuus ja matkan kuoppaisuus koettelevat monessa kohtaa tekijänsä sitoutumista. Ennen väitöskirjaprosessin aloittamista on erityisen tärkeää kirkastaa itselleen, miksi haluat väitöskirjan kirjoittaa. Vastoinkäymisiä tulee aina, ajoittain oma tekeminen tuntuu turhalta ja merkityksettömältä, työ etenee hitaasti ja usko itseen ja omaan tekemiseen on koetuksella. Silloin on erityisen tärkeää, että omat motiivit ovat tiedossa, jotta jaksaa jatkaa. Tässä kirjoituksessa kerron viisi syytä sille, miksi väitöskirja kannattaa tehdä. Tunnistatko joukosta itsesi?
Luitko jo tämän. Kuinka tohtoriksi tullaan?
1. Halu akateemiselle uralle
Ensimmäinen kohta on varmaan kaikille itsestään selvä. Jos haluat tutkijaksi ja töihin yliopistolle, väitöskirja on pakollinen paha. Väitöskirja tai ainakin väitöskirjatutkijuus on portti akateemiselle uralle. Väitöskirjan avulla osoitat, että sinulla on kykyjä itsenäisen tutkimustyön tekemiseen ja pätevöidyt tutkijaksi sekä tutkimuskohteesi asiantuntijaksi.
Väitöskirjan rooli akateemisen uran osana on muuttunut ajan saatossa suuresti. Ennen väitöskirjaa tehtiin vuosikymmenet muun akateemisen työn rinnalla. Väittelijät olivat usein reippaasti keski-iän paremmalla puolella olevia jo allaan meritoituneita tutkijoita. Nykyään väitöskirja tehdään akateemisen uran alussa. Myös se, mitä väitöskirjalta opinnäytteenä odotetaan, on muuttunut. Enää sillä ei osoiteta uran aika karttunutta osaamista vaan enemmänkin omaa tutkijapotentiaalia.
Jos haluat töihin yliopistolle, mutta sinua kiinnostaa enemmän opettaminen, on väitöskirja(tutkijuus) myös siinä tapauksessa välttämätön askel. Toki esimerkiksi vierailevana asiantuntijana voi luennoilla olla mukana muustakin koulutustaustasta käsin, mutta jos haluat uran yliopisto-opetuksen parissa, väitöskirja on oikea suunta.
2. Oman asiantuntijauran edistäminen
Väitöskirjan tekeminen tarjoaa mahdollisuuden tulla oman tutkimuskohteesi erityisasiantuntijaksi. Se onkin hyvä paikka perehtyä syvällisesti omaan alaan ja päästä asiantuntijauralla eteen päin.
Tohtorintutkinto ja sen suorittamisen aikana kerrytetty asiantuntemus voi avata uusia uramahdollisuuksia, erityisesti akateemisessa maailmassa ja tutkimuslaitoksissa, mutta myös muissa syvällistä asiantuntemusta vaativissa työtehtävissä. Joissakin tällaisissa tehtävissä saatetaan edellyttääkin tohtorintutkintoa tai ainakin sen suorittaminen katsotaan rekrytoitaessa ansioksi.
Väitöskirjaprosessin aikana kehität ongelmanratkaisukykyäsi, kykyä tieteelliseen, kriittiseen ajatteluun ja tutkimustaitojasi. Lisäksi väitöskirjan tekeminen kehittää myös monia muita taitoja, kuten kykyä ajan- ja projektinhallintaan, kirjoitustaitoa sekä viestintätaitoja. Nämä taidot ovat tärkeitä monissa asiantuntijatyötehtävissä jo monet myös elämässä yleensä.
Väitöskirjatyön aikana verkostoidut oman alasi asiantuntijoiden kanssa. Kotimaisissa ja kansainvälisissä konferensseissa ja mahdollisesti tutkimusryhmissä työskennellessäsi tapaat tutkijoita niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Nämä kontaktit voivat olla arvokkaita sekä tutkimusuran että muiden urapolkujen kannalta.
3. Tieteenalan kehitykseen vaikuttaminen
Väitöskirjan tekeminen tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa oman tieteenalan kehitykseen ja myös edistää tieteenalasi tuntemusta laajemman yleisön joukossa. Väitöskirjallasi olet mukana alasi uuden tiedon tuottamisessa ja olemassa olevan tutkimuksen arvioinnissa. Ehkä sinulla on jo työuraa takana ja haluat tuoda sen aikana hankittua käytännön kokemusta ja asiantuntemusta myös tieteelliseen keskusteluun?
Oman tieteenalan kehitykseen vaikuttaminen saattaa tuntua melko suurelta ja utopistiseltakin motiivilta. Usein ajatellaan, että ollakseen vaikuttavia, tutkimustulosten pitäisi olla jotenkin erityisen merkittäviä ja tärkeitä. Näin kuitenkin harvoin on. Se ei silti tarkoita sitä, että tutkimus olisi merkityksetön.
Olemassa oleva tieto koostuu yksittäisten tutkimusten kokonaisuudesta. Myös sinun väitöskirjallasi on tässä kokonaisuudessa paikka. Tieteelliseen keskusteluun osallistuminen julkaisemalla tieteellisiä artikkeleita ja osallistumalla konferensseihin ja siellä käytävään keskusteluun on osa tiedon rakentumisen prosessia. Yleiskieliset julkaisut edistävät tieteenalasi tuntemusta suuren yleisön keskuudessa.
4. Halu vaikuttaa yhteiskuntaan
Neljäs syy sille, miksi väitöskirja kannattaa tehdä on halu vaikuttaa yhteiskuntaan. Yhteiskunnallisessa keskustelussa puhutaan paljon tietoperustaisesta päätöksenteosta, joka tarkoittaa päätöksenteon perustumista tutkittuun tietoon.
Tutkimuksella voi siis vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja sitä kautta siihen, mihin suuntaan asiat kehittyvät. Toki toisinaan esimerkiksi poliittiset agendat vievät päätöksenteossa voiton, mutta se ei tietenkään tee tyhjäksi tutkimuksen merkitystä isossa kuvassa.
Ehkä aika klassinen esimerkki tästä on huoli ilmastonmuutoksesta tai luontokadosta, joka synnyttää halun vaikuttaa asiaan tutkimuksen kautta tuottamalla näitä asioita koskevaa tutkimustietoa poliittisille päättäjille ja kansalaisyhteiskunnalle.
Tutkimuksen tekeminen ei keinona ole nopein reitti vaikuttaa, mutta esimerkiksi tutkimusryhmän jäsenenä jo väitöskirjatutkija voi julkaista päättäjiä kiinnostavia tutkimustuloksia ja alkaa puhua niistä myös tieteellisen yhteisön ulkopuolella.
5. Kiinnostus aiheeseen
Syy väitöskirjan tekemiseen saattaa olla myös kiinnostus aiheeseen. Ehkä olet ollut jo pitkään kiinnostunut jostain asiasta ja haluat oppia ymmärtämään sitä syvemmin myös teoreettisella tasolla?
Tämä kohta on (tai pitäisi olla) osana myös muita kohtia, mutta erotin tämän kuitenkin omaksi kohdakseen, koska on mahdollista, että kiinnostukseen ei liity samanlaista välinearvoa esimerkiksi oman uran kehittämisen tai asioihin vaikuttamisen suhteen kuin aiemmissa kohdissa.
Henkilökohtainen kiinnostus ilmenee halukkuutena syventyä ja ymmärtää aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja näkökulmia syvällisesti. Jos minun pitäisi valita yksi tässä mainituista syistä sille, miksi itse aloin tekemään väitöskirjaa, se olisi tämä. En alun perin tavoitellut tutkijan uraa eikä väitöskirja-aiheeni ollut sellainen, että siitä suoranaisesti olisi hyötyä asiantuntijatyössä akateemisen maailman ulkopuolella. Tein samasta aiheesta gradun ja se jäi minusta niin pahasti kesken, että halusin alkaa tutkia asiaa vielä lisää.
Usein eläkeprojekteina tehtävät väitöskirjat saattavat kummuta henkilökohtaisesta kiinnostuksesta. Väitöskirjalla ei enää välttämättä pyritä saavuttamaan mitään. Siitä on kuitenkin saatettu haaveilla jo pitkään ja kun eläkkeellä aikaa vapautuu, halutaan aloittaa tutkimusprojekti.
Keskiössä kiinnostus aiheeseen
Tässä viisi mielestäni hyvää syytä sille, miksi väitöskirja kannattaa tehdä. Kaikki syyt kumpuavat vähän erilaisista näkökulmista, mutta niitä kuitenkin yhdistää se, että niissä ainakin välillisesti on mukana kiinnostus tutkimusaihetta kohtaan tai pyrkimys vaikuttaa itselle tärkeään asiaan tutkimuksen kautta. Jokaisella on tietysti omat motiiviinsa väitöskirjatyön aloittamiseen eikä ole muiden asia alkaa niitä kyseenalaistamaan. On kuitenkin niin, että kovin pinnalliset motiivit harvoin kantavat prosessin läpi. Tästä syystä näitä juttuja on hyvä miettiä jo alkuvaiheessa.
Miksi sinä teet tai haluaisit tehdä väitöskirjan? Olisi kiva kuulla kommenttiosiossa.
Jos kirjoitus oli sinusta hyödyllinen, jaathan sen eteenpäin somessa.
You May Also Like

Apurahatutkijan verotuksen ABC
13/02/2024
Mikä on tohtorikoulutuspilotti ja mitä siitä pitäisi ajatella?
27/02/2024